Tänään 1. joulukuuta tulee kuluneeksi sata vuotta vironkielisen yliopisto-opetuksen alkamisesta Tarton yliopistossa ja siten ensi kertaa koko maailmassa. Maineikas Tarton yliopisto on perustettu jo vuonna 1632 eli kahdeksan vuotta ennen Turun Akatemiaa, mutta vasta 1. joulukuuta 1919 se aloitti vironkielisenä, ja nimenomaan Virolle ja virolaisille ylioppilaille tarkoitettuna. Tuosta päivästä lähtien Tarton yliopisto on ollut Viron kansallisyliopisto (Rahvusülikool).
Suomalaisten osuus kansallisyliopiston perustamisessa oli merkittävä. Omien professorien puuttuessa oli ensimmäisen vironkielisen yliopiston professoreiden joukossa paljon suomalaisia, kuten esimerkiksi E. N. Setälä, Lauri Kettunen, Ilmari Manninen ja moni muu. Manninen myös perusti Viron kansallismuseon.
Eilen lauantaina Tarton yliopiston opiskelijat marssivat läpi Tarton keskustan ”Kansallisyliopisto 100 vuotta”-soihtukulkueessa. Perinne on jokavuotinen, mutta nyt osanotto oli erittäin suurta. Sen lisäksi Tarton Toomemäellä järjestettiin valoshow ja illan kruunasi Viron kansallismuseon uusissa tiloissa järjestetty iltajuhla, jossa esiintyi tunnettuja virolaisia näyttelijöitä ja muusikoita sekä yliopiston kuoro, orkesteri ja kansantanssijat. Juhlavieraita oli yli tuhat.
Tänään Tarton yliopiston juhlasalissa käynnistyi puolen päivän aikaan juhlatilaisuus, jossa tuolitkin oli aseteltu samassa järjestyksessä kuin avajaistilaisuudessa 100 vuotta sitten. Samalla juhlasaliin palautettiin kunnostettavana ollut vuosien 1918-1920 vapaussodassa kaatuneiden ylioppilaiden muistotaulu, jonka neuvostomiehittäjät poistivat vuonna 1949.
Juhlatilaisuudessa promovoidaan 138 uutta tohtoria, neljä kunniatohtoria, joista yksi on Helsingin yliopiston professori Riho Grünthal, sekä paljastetaan merkittävälle kansalliselle tieteentekijälle ja ajattelijalle myönnettävän Rahvusmõtte-palkinnon saaja.
