Viron suojeluskuntajärjestön johtajana tänä vuonna aloittanut prikaatikenraali Riho Ühtegi haluaa luoda suojeluskuntalaisille mahdollisimman hyvät edellytykset aseiden säilyttämiselle kotonaan. Suojeluskuntien uudeksi tehtäväksi on hänen mukaansa tulossa Nato-liittolaisten vastaanottaminen kriisioloissa.
– Niille, jotka ottavat aseensa kotiin, annamme asekaapin veloituksetta. Haluamme ehdottomasti, että suojeluskuntalainen säilyttää asettaan kotona, sillä siten luomme itsepuolustuskykyä. Tavoittelen nimenomaan kansallisen itsepuolustuskykymme merkittävää kohentamista, hän toteaa Viron yleisradioyhtiö ERR:lle antamassaan haastattelussa.
Naton taisteluosaston äskettäisessä Tractable-harjoituksessa Viron suojeluskuntalaiset olivat ottamassa vastaan Britannian asevoimien taistelukalustoa Latvian-vastaisella rajalla. Myös todellisessa kriisitilanteessa keskeinen vastuu apujoukkojen ja kaluston vastaanottamisesta lankeaisi Ühtegin mukaan todennäköisesti suojeluskuntien harteille.
– Kyse on muun muassa sen varmistamisesta, että kun ne saapuvat Viroon, kuljetukset toteutetaan oikea-aikaisesti. Kun on taattava niiden turvallisuus ja siirtymiset, suojeluskuntien paikallisyksiköiden vahvuutena on niiden joustavuus, hän sanoo.
Suojeluskuntien toimintaa on Ühtegin mielestä syytä viedä takaisin perusasioiden äärelle aktivoimalla perusyksiköitä, järjestämällä esikuntia ja parantamalla harjoitteluolosuhteita.
Lauantaina 101-vuotista historiaansa juhlistaneeseen Viron suojeluskuntajärjestöön kuuluu 16[nbsp]000 jäsentä. Kun mukaan lasketaan myös naisten kodinturvajoukot sekä nuorisojärjestöjen jäsenet, kokonaisvahvuus nousee 26[nbsp]000:een.
”Sodan ja rauhan raja on hämärtynyt”
Ühtegi on aiemmin todennut, että Viron suojeluskuntien on kyettävä operoimaan niin rintamalla, omassa selustassa kuin vihollisen linjojen takana. Toiminnan yksiselitteisenä päämääränä on hänen mukaansa Viron tasavallan itsenäisyyden säilyttäminen tarvittaessa myös aseellisesti.
Mahdollisessa tulevaisuuden sodassa rintamaa perinteisessä mielessä olisi tuskin olemassa, vaan taistelua käytäisiin Ühtegin mukaan pitkälti ihmisten mielissä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi tiettyä aluetta ei voida pitää miehitettynä niin kauan kuin miehitys kyetään menestyksellisesti kiistämään.
– Sodat alkavat nykyään valtioiden sisällä, sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä tilanteista. Tietyn valtion sisäisiä oloja ensin horjutetaan, ja toinen valtio saa siten perusteen tulla palauttamaan järjestystä. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, jotta sellaista ei tapahtuisi, Ühtegi sanoo.
