X
SULJE MAINOS
Jüri Luik. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Viron puolustusministeri: Venäjä on näyttänyt, että sillä on pahoja aikeita

Jüri Luikin mukaan keskusteluyhteydet ja uskottava puolustus eivät ole toistensa vastakohtia.

Viron puolustusministeri Jüri Luik tyrmää näkemyksen, jonka mukaan vahva sotilaallinen puolustautuminen Venäjää vastaan ja hyvät keskusteluyhteydet olisivat toistensa vastakohtia.

Hän kommentoi Viron yleisradio ERR:n haastattelussa Viron asemaa EU:ssa ja Natossa. Hän katsoo, että Viron puolustus on kehittynyt huomattavasti 1990-luvun alusta, jolloin Luik toimi ensimmäistä kertaa juuri uudelleen itsenäistyneen maan puolustusministerinä.

– Mielestäni on erittäin tärkeä korostaa sitä, kuinka paljon Viron puolustus on kehittynyt. Puolustus oli yksi niistä alueista, joka ei ollut Neuvostoliiton vastaavan tasolla, kun itsenäistyimme uudelleen. Meillä ei ollut Viron puolustusvoimia tai muuta, joten meidän täytyi aloittaa alusta ruohonjuuritasolta niukoilla varoilla ja kokemattomalla henkilöstöllä, Jüri Luik kertoo ERR:n haastattelussa.

Viro liittyi sekä Natoon että EU:hun vuonna 2004. Luik toteaa, molemmista liitoista on ollut maalle hyötyä ja ne täydentävät toisiaan.

– Mutta mitä tulee todelliseen taistelukapasiteettiin, on reilua sanoa, ettei EU organisaationa takaa samaa ulottuvuutta tai laajuutta [kuin Nato], sillä sotilaallinen yhteistyö on Naton vastuulla, Luik sanoo.

”Vaikeasti ennustettava vihollinen”

Viron puolustusministeri ei pidä ongelmana sitä, että joillakin EU:n jäsenvaltioilla tai ainakin niiden johtajijlla tuntuu olevan eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen lämpimät välit Venäjän kanssa.

– Ei, koska nykyään vahvaa puolustusasemaa Venäjää vastaan ja Venäjälle puhumista ei nähdä toistensa vastakohtana, Luik sanoo.

– Viime kädessä kaikki ymmärtävät, että Venäjä on vaikeasti ennustettava kumppani tai vihollinen, joten kukaan ei usko, että voitaisiin sanoa, ettei Venäjällä ole lainkaan pahoja aikomuksia – sillä on, ja se on näyttänyt sen, hän jatkaa.

– On ollut aikoja, ehkä 1990-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa, jolloin nämä nähtiin toisilleen vastakkaisina asioina, mutta nykypäivänä ne eivät enää ole. On olemassa valtioita, joilla on enemmän diplomaattista aktiivisuutta Venäjää kohtaan, joillakin on vähemmän, mutta yleisesti kaikki seuraavat EU:n asettamaa linjaa, jonka mukaan Venäjän täytyisi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Ja jos niitä ei noudateta, siitä pitäisi rangaista. Ja kuten tiedätte, niin jo nyt on vahvoja pakotteita voimassa ja niitä on myös tulossa [venäläisen oppositiojohtajan Aleksei] Navalnyin myrkytyksen myötä. Ja yksikään EU-maa ei ole yrittänyt horjuttaa näitä toimia, ei ollenkaan.

Jüri Luik kertoo, että Viro aikoo tulevaisuudessa panostaa erityisesti rannikkopuolustukseensa sekä mekanisoituun taisteluosastoon. Luikin mukaan ensimmäinen askel on merimiinojen hankinta ensi vuonna.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt