Verkkouutiset

Viron presidentti: Ilmennämme naapurillemme 1900-luvun suurinta katastrofia

Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen mukaan maailmassa on muuttunut vähän 95 vuodessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Vönnun taistelun 95-vuotispäivän juhlassa. Vönnussa eli Latvian Cesiksessä virolaiset ja latvialaiset voittivat niin sanotussa Landeswehrin sodassa saksalaiset juhannuksena 1919.

Ilveksen mukaan balteista koottua Saksan Landeswehriä ja toista vastustajaa eli puna-armeijaa tulee kutsua oikeilla nimillään: ”heidän joukossaan oli imperiumin pelastajia, ryöstäjiä ja terroristeja”.

Presidentin mukaan saatu voitto auttaa ymmärtämään, kuinka vähän maailma on muuttunut 95 vuodessa.

– Ei eletä harhakuvissa. Ne turvallisuuden arkkitehtuurin perustat, joihin liittolaistemme kanssa luotimme 23 vuoden ajan, ovat menneet, Toomas Hendrik Ilves sanoi.

Jatkuvasta rauhoitteluista ja päinvastaisista vakuutteluista huolimatta hänen mukaansa valtioihin hyökätään, alueita miehitetään ja niitä liitetään toisiin maihin yhä. Kaikkia Euroopan valtioiden itsenäisyyttä taanneita sopimuksia on loukattu viimeisen kuuden kuukauden aikana.

– Raaka valta, brutaali voimankäyttö, valheilla peitetty epäoikeudenmukaisuus eli räikeä propaganda ja tosiasioiden vääristely – kaikki, jota vastaan nuori Viron tasavalta taisteli viisi sukupolvea sitten, on yhä olemassa, Ilves sanoi.

– Sen mitä näemme Itä-Ukrainassa tänään, me näimme Virossa 1940 ja 1919. Emme voi emmekä usein tahdo edes kuvitella, miten herkkää on hyvinvointi johon olemme tottuneet, miten haurasta ympärillämme, rauha, itsenäisyytemme ja vapautemme. Aivan kuten kukaan ei voinut kuvitella sitä Tarton kahviloissa tai Valgamaan maatiloilla 1938.

”Demokratia vain erikoisuus”

Presidentin mukaan Viro säilytti aina terveen epäilyn ja on siksi osallistunut Naton kaukaisimpiinkin tehtäviin. Hänen mukaansa nyt nähdään, että sijoitukset kannattivat.

– Sillä on tullut selväksi, että meillä on revansistinen ja revisionistinen naapuri, joka ei katso, että 25 vuotta sitten vapautettujen ihmisten saavuttaman eurooppalaisen järjestyksen tulisi säilyä. Ja jonka lähettiläät katsovat suvaitsevaisuuden olevan vain merkki rappiosta ja tavallamme ymmärtämämme liberaalin demokratian olevan vain läntisen sivilisaation erikoisuus, Toomas Henrik Ilves sanoi.

Presidentti Ilveksen mukaan jotkut ovat epäilleet autetaanko Viroa, jos asiat muuttuvat vakaviksi.

– Kyllä, minä vakuutan teille. Virossa Nato puolustaa itseään. Muussa tapauksessa yksikään Naton liittolainen ei koskaan tuntisi itseään turvatuksi. Periaate ’yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta’ on luonut tilanteen, jossa yksikään maa ei ole koskaan uskaltanut hyökätä Naton jäsenen kimppuun.

Liian eurooppalaisia

– Tällä kertaa olemme valmiita vastarintaan, jos se olisi välttämätöntä. Tällä kertaa, liittolaistemme kanssa, hän totesi taistelun vuosijuhlassa.

Presidentin mukaan Ukrainan tärkein opetus Virolle on kysymys: onko elämäntapamme ja vapautemme puolustamisen ja uhrausten arvoinen. Hänen mukaansa Virossa vastaus on ollut yksimielinen.

– Viron on ymmärrettävä, että tämä oikeutta päättää itsestämme haastetaan jatkuvasti. Joillekin olemme liian menestyksekkäitä, liian itsenäisiä, liian itsepäisiä, liian eurooppalaisia, liian epäneuvostoliittolaisia.

– Virolaiset ovat osoittaneet että puheen, mielipiteen ja liikkumisen vapaudet yhdessä oikeusvaltion, itsenäisen oikeuslaitoksen ja demokraattisten vaalien kanssa tuovat kehitystä. Me ilmennämme kaikkea jota naapurimme pitää olemassaolonsa uhkana. Tuolle naapurimaalle Viro ja Latvia ovat maat, jotka ilmentävät 1900-luvun suurinta katastrofia, Ilves totesi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi tv-puheessaan 2005, että Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)