Viron tuore pääministeri Kaja Kallas sanoo, että Venäjän-vastaisia pakotteita täytyy lisätä, mutta niiden kohde pitää harkita tarkkaan.
– Emme halua pakotteita koko Venäjän valtiota kohtaan, vaan haluamme sanktioita niille ihmisille, jotka kantavat vastuun toimista. Meidän näkulmastamme pakotteet toimivat. Ne tuottavat hankaluuksia Venäjän viranomaisille, mikä saa heidät toimimaan toisin, Kallas toteaa Politicossa.
EU-maiden johtajat valmistelevat maaliskuuksi huippukokousta, jossa keskustellaan unionin Venäjä-suhteista. Kallas haluaa, että EU kiristää pakotepolitiikkaansa. Hän perustelee vaatimustaan sillä, että Venäjä on viime aikoina hajottanut väkivalloin hallituksenvastaisia mielenosoituksia.
Pakotteet ovat olleet keskeinen keino, kun EU on viime vuosina yrittänyt vaikuttaa Venäjän toimintaan. EU aloitti pakotteet vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan. EU asetti matkustuskieltoja ja jäädytti varoja, ja toimet kohdistuivat 177 henkilöön ja 48 organisaatioon.
Viime lokakuussa EU otti pakotteiden kohteeksi kuusi henkilöä ja yhden valtiollisen laboratorion. Näiden katsottiin olleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayrityksen takana.
Kallas sanoo, että samalla kun asetetaan uusia pakotteita, täytyy vanhat pitää voimassa. Hän varoittaa EU-johtajia kiirehtimästä ja poistamasta pakotteita liian aikaisin.
– Kun olemme asettaneet pakotteita, jotkut kysyvät jo kuuden kuukauden jälkeen, toimivatko ne. Ja jos eivät ole, he vaativat, että pakotteet täytyy poistaa. Todellisuudessa prosessi kestää kauemmin.
Aiemmin tällä viikolla EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell esitti, että Venäjää vastaan täytyy asettaa uusia pakotteita. Hän ei tarkentanut, mihin tai kehen ne kohdistuisivat.
Borrell teki ehdotuksensa sen jälkeen, kun hän oli tavannut Moskovassa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin. Borrellia on arvosteltu matkasta, koska hän ei riittävän selvästi tuominnut Venäjän toimintaa esimerkiksi Navalnyin vangitsemisen ja oikeudenkäynnin yhteydessä.
Kallasin mielestä on selvää, ettei Borrellin vierailu sujunut hyvin.
– Se ei ollut menestys, lievästi sanottuna.
Kallas kuitenkin sanoo, että matka paljasti yhden seikan: toiveet Venäjä-suhteiden paranemisesta ovat olemattomat.
– Matkan jälkeen tuli selväksi, ettei Venäjä halua keskustella.
