Krimin miehitys ja liittäminen Venäjään alkuvuodesta 2014 sai länsitoimittajat etsimään kartalta seuraavia kohteita Venäjän presidentti Vladimir Putinin valloitusretkille. Monen katse osui tuolloin Viron Narvaan.
Peräti 95 prosenttia Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevan kaupungin väestöstä puhuu äidinkielenään Venäjää. Kadut ovat huonossa kunnossa ja kaupunkinäkymää hallitseva neuvostoaikaiset betonitalot. Narva nousikin pian otsikoihin ”seuraavana Kriminä”.
Economistin reportaasin mukaan tilanne on sittemmin muuttunut. Talouslehden mukaan Viro pyrkii nyt integroimaan venäläisväestöään muun muassa tekemällä Narvasta ”makean”.
– Narva on tullut muotiin Virossa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kaikki halauvat nyt mennä sinne, Tallinnan musiikkiviikkoja vetävä Helen Sildna sanoo.
Sildna järjestää syyskuussa ensimmäisen musiikkifestivaalin Narvassa.
Economistin mukaan huolet Krimin tapahtumien toistumisesta Narvassa olivat aina liian yksinkertaistettuja. Vaikka narvalaisilla voikin olla historiallisia ja kulttuurisia siteitä Venäjälle, haluaisi vain harva heistä asua Venäjällä. Palkat, eläkkeet ja elintaso ovat Virossa paljon paremmalla tolalla kuin rajan toisella puolella. Toisin kuin Ukraina, on Viro sekä EU:n että Naton jäsen.
Elämä Narvassa ei ole silti ongelmatonta. Seutu kuuluu Viron köyhimpiin, sen väestö kutistuu ja työttömyys on korkeaa. Vuosikausien kauhistelu Venäjän vaikutusyrityksistä ei sekään ole auttanut. Economistin mukaan paikallisten yrittäjien on usein liki mahdotonta saada rahoitusta hankkeilleen. Narvan tilanteesta kertoo paljon jo sekin, ettei kaupunkiin ole rakennettu yhtäkään uutta kaupallisesti rahoitettua rakennusta 25 vuoteen.
Narvaa yritetään herättää henkiin kulttuurihankkeiden kautta. Krimin tapahtumien toistumista povanneista otsikoista on jopa ammennettu slogan. Se kuuluu ”seuraavaksi Narva”. Tällä viitataan kulttuurin kehitykseen. Narvan paikallishallinto on ottanut sen Viron vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunkikisan iskulauseekseen. Valinta toisi EU-rahaa ja investointaja.
1800-luvun puolivälissä rakennettuun Narvan jättimäiseen Kreenholmin tehtaaseen rakennetaan parhaillaan uutta teatteri- ja galleriakeskusta. Hankkeeseen kuuluu myös asunto-ohjelma keskusta käyttäville taiteilijoille.
Helen Sildna kutsuu kuviota ”Itä-Berliini-vaikutukseksi”. Ajatuksena on tehdä paikasta muodikas houkuttelemalla sinne taiteilijoita ja edelläkävijöitä. Tavallinen kansa ja toivottavasti myös investoinnit seuraavat perässä.
