Verkkouutiset

Viron kansanedustaja varoittaa: Venäjä tavoittelee uusia alueita

Marko Mihkelsonin mukaan Vladimir Putinin suunnitelmat uhkaavat Baltiaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nykyinen maailmantilanne suosii Moskovaa ja voi saada Venäjän presidentti Vladimir Putinin ryhtymään riskialttiisiin seikkailuihin, Viron reformipuolueen kansanedustaja Marko Mihkelson arvioi UpNorth Magazinessa julkaistussa alun perin Postimees-lehdessä ilmestyneessä kolumnissaan.

Hän toteaa Vladimir Putinin suunnitelman uhkaavan Baltiaa. Venäjän tavoitteena on Mihkelsonin mukaan vähintään Valko-Venäjän ja Ukrainan käsittävä liittovaltio.

– Baltian maiden liittolaisineen tulisi pitää tulevina kuukausina silmänsä auki mahdollisesti vaarallisen turbulenssin varalta Venäjän suhteissaan, Mihkelson kirjoittaa.

Vladimir Putinin sisäpoliittisia liikkeitä tulisi hänen mukaansa arvioida yhdessä maailmantilanteen kanssa.

Venäjän uusi perustuslaki merkitsee Marko Mihkelsonin mukaan yhtäältä sitä, että Putin voi hallita Venäjää kuolemaansa asti ja toisaalta sitä, että kaikki esteet Venäjän rajojen ja vaikutusvallan laajentamiselle poistuvat.

Perustulain uudistus hyväksyttiin eilisessä kansanäänestyksessä noin 78 prosentin murskaenemmistöllä. Äänestysprosentiksi on kerrottu 65 prosenttia. Virallinen tulos vahvistetaan myöhemmin.

– Venäjä pidättää itsellään oikeuden soveltaa kansainvälistä lakia vain niissä tilanteissa kun se ei ole ristiriidassa Kremlin omien tavoitteiden ja päämäärien kanssa, Marko Mihkelson summaa.

Hänen mukaansa perustulaissa on ”imperiumin rakentamiseen” luotuja pykäliä, kuten esimerkiksi maininta Venäjästä Neuvostoliiton jatkajavaltiona sekä viittaus Venäjän ”tuhatvuotiseen historiaan”.

– Venäjän kansakunnalle annetaan venäjän kielen kautta valtioita muodostavan etnisen ryhmän status. Lisäksi luodaan käsite monietnisestä yhteiskunnasta. Aiemmin käytettiin ”monikansallista kansaa”. Tuore lakimuutos, joka helpottaa Venäjän kansalaisuuden myöntämistä entisen Neuvostoliiton alueelta tuleville ja mahdollistaa kaksoiskansalaisuuden, sopivat myös näihin käsitteisiin.

Marko Mihkelson huomauttaa Vladimir Putinin valitelleen kesäkuussa Venäjän television haastattelussa, miten Neuvostoliitosta aikanaan eronneet valtiot saivat ottaa mukaansa ”suuren palan venäläisiä maita”. Presidentti luonnehti Mihkelsonin mukaan näiden maiden alueita ”lahjoiksi Venäjän kansalta”.

– Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kiirehti tasoittelemaan tilannetta ja julisti, ettei Venäjällä ole aluevaatimuksia sen naapurimaille. Peskovin kiistämiset eivät vakuuta. Putin uskoo täysin siihen, mitä hän sanoo – ja Moldova, Ukraina, Georgia ja jopa Valko-Venäjä on altistettu vuosikausia Venäjän aluevaatimuksille. Kazakstanin tulisi olla erityisen huolissaan Putinin mainitsemista ”lahjoista Venäjän kansalta”.

Liittovaltio

Marko Mihkelson nostaa kirjoituksessaan esiin myös Vladimir Putinin hiljattain kirjoittaman artikkelin toisesta maailmansodasta. Muun muassa National Interest -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa tähdätään Mihkelsonin mukaan Baltian suuntaan.

Putinin tekstissä esimerkiksi väitetään Baltian maiden liittyneen Neuvostoliittoon sopimuksella ja kansallisten ja kansainvälisten lakien mukaan.

Kirjoitusta on kritisoitu ankarasti. Venäjän lähetystön on myös kerrottu tuputtaneen sitä lähdemateriaaliksi saksalaisille historioitsijoille. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

Marko Mihkelson toteaa artikkelin puolustavan ”stalinistista tulkintaa historiasta” ja paljastavan Vladimir Putinin poliittisia ja geopoliittisia tavoitteita.

– On tärkeä ymmärtää, että Putin kirjoitti artikkelin pääasiassa oikeuttaakseen ekspansionistista ulkopolitiikkaansa ja antaakseen varoituksen Venäjän naapureille.

Kreml tähtää Mihkelsonin mukaan vähintään Valko-Venäjän ja Ukrainan käsittävään liittovaltioon. Sitä voitaisiin hänen mukaansa laajentaa entisestään Kazakstanin kustannuksella.

Mihkelson arvioi Valko-Venäjän pitkäaikaisen johtajan Aleksander Lukashenkan olevan ensi kertaa haavoittuvainen tämän kesän vaaleissa. Tämä voi hänen mukaansa saada Lukashenkan taipumaan Venäjän ehtoihin asemansa säilyttääkseen.

– Ukrainan tilanne on monimutkaisempi, mutta Venäjän vaikuttaja-agentit Kiovassa tekevät kovasti töitä vetääkseen maan takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.

Uusi järjestys

Venäjä pyrkii Marko Mihkelsonin mukaan luomaan uuden turvallisuusjärjestyksen.

– Käytännössä tämä tarkoittaa Venäjän uusien rajojen kansainvälistä tunnustamista ja Yhdysvaltoihin ja NATO-liittolaisiin perustuvan nykyisen turvallisuusrakenteen purkamista. Tämä tarkoittaisi veto-oikeuden antamista Putinille Euroopan turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.

Mihkelson toteaa Putinin uskovan, että koronakriisi, Brexit, Angela Merkelin edessä oleva väistyminen vallasta, Donald Trumpin pehmeä suhtautuminen NATO-sitoumuksiin, laiton maahanmuutto ja Kiinan kasvava vaikutusvalta ovat saaneet Euroopan janoamaan uutta strategista vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Kaikkein tärkein kysymys liittyy Marko Mihkelsonin mukaan Yhdysvaltoihin ja tuleviin presidentinvaaleihin.

– Jos Putin aistii NATO:n johtavan valtion huipulla pienintäkään epäilystä valmiudessa noudattaa 5. artiklaa, voi tämä innoittaa häntä valmistelemaan hyökkäyssuunnitelmia. NATO-jäsenen viivyttely, tai pahimmassa tapauksessa kieltäytyminen, liittolaisen puolustamisessa hyökkäykseltä täyttäisi Putinin pääasiallisen strategisen tavoitteen.

Parhaat kohteet NATO:n päättäväisyyden testaamiselle olisivat Mihkelsonin mukaan Baltian maat ja Norjan Huippuvuoret.

Mihkelson myöntää, että tämä olisi Venäjälle äärimmäisen riskialtis liike. Hänen mukaansa siihen ryhdyttäisiin vain, jos ainakin kolme ehtoa täyttyisivät samaan aikaan.

– Sisäpoliittinen pattitilanne Yhdysvalloissa, kansainvälisen huomion keskittyminen kansainväliseen tilanteeseen vaikuttavaan konfliktin uhkaan reuna-alueella (kuten tilanne Korean niemimaalla tai rajakiista Intian ja Kiinan välillä) sekä selvä oikeutus – luotu, provosoitu tai muu – tavanomaiselle hyökkäykselle tai hybridisodalle, Marko Mihkelson listaa.

Virolaiskansanedustajan mukaan moni Kremlin ajattelua seuraava asiantuntija pitää tämän vuoden loppua kaikkein kriittisimpänä aikana. Pelko ei kuitenkaan Mihkelsonin mukaan auta.

– Tarvitaan selvää analyysiä kehittyvästä tilanteesta sekä laajempaa yhteistyötä liittolaistemme kanssa pelotevaikutuksen lisäämiseksi.

– Virolla ja muilla Baltian mailla on eräs mittaamaton etu Ukrainaan verrattuna. Olemme NATO:n jäseniä eikä Venäjän ole helppo ylittää tällaista rajaa.

Marko Mikhelsonin mukaan Baltian maiden tulisikin keskittyä liittouman yhtenäisyyden vahvistamiseen. Samalla tulisi myös etsiä diplomaattisia keinoja jännitteisten Venäjän suhteiden lievittämiseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)