Toomas Hendrik Ilves. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Viron ex-presidentti ryöpyttää Suomea, nosti esiin Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan

Toomas Hendrik Ilveksen mukaan Suomi yrittää poimia liittoutumisen parhaat palat ja välttää sitoumuksia.

– Suoraan sanottuna olen sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi koko pohjoisen seudun turvallisuutta dramaattisesti ja muuttaisi Itämeren käytännössä Nato-järveksi, Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves toteaa Twitterissä.

Verkkouutisten tässä uutisoimasta Nato-harjoituksesta lähteneessä keskustelussa Ilves ryöpyttää Suomea ”puoliksi ulkona” -lähestymistavasta.

– (Suomi) poimii Naton hyötyjä ilman mitään velvoitteita, Ilves jatkaa.

Viron presidenttinä vuosina 2006-2016 toiminut Ilves antaa keskustelussa esimerkkejä Suomen linjasta. Hän muistuttaa ensimmäisenä Georgian sodasta.

– Lensin Tblisiin, mutta kun silloiselta Suomen presidentiltä (Tarja Halonen) kysyttiin, miksi Suomi ei sanonut mitään, vastasi hän: Viron kansakunta (!) kärsii neuvostovallan aiheuttamasta ”posttraumaattisesta stressisyndroomasta” ja tukee siksi Georgiaa. Tämä ei suoraan sanottuna herätä luottamusta, Toomas Hendrik Ilves toteaa.

Georgian sota sai alkunsa, kun Venäjän tukemat osseettiseparatistit tulittivat georgialaisia kyliä ja asemia kranaateilla elokuun alussa 2008. Georgian armeija lähetettiin estämään iskut ja palauttamaan järjestys Etelä-Ossetiassa. Venäjä käynnisti mittavan hyökkäyksen Georgiaan 8. päivä elokuuta. Sotaa edelsivät Venäjän kyberiskut. Georgia menetti lyhyessä konfliktissa Venäjän tukemien Etelä-Ossetian ja Abhasian alueiden hallinnan. Molemmat maat syyttävät toisiaan sodan aloittamisesta.

Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat olleet sodan jälkeen käytännössä Venäjän asevoimien hallinnassa. Venäjä on tunnustanut niiden itsenäisyyden, mutta kansainvälinen yhteisö pitää alueita osana Georgiaa. Jäätynyt konflikti jatkuu yhä ja Venäjän tunnuksettomia joukkoja on syytetty muun muassa alueiden rajojen jatkuvasta hivuttamisesta yhä syvemmälle Georgian alueelle.

Silloinen presidentti Tarja Halonen herätti Virossa kohua puolustamalla Suomen varovaista linjaa toteamalla, että EU:ssa on sellaisiakin maita, joilla ei ole posttraumaattista tilannetta. Virossa tämä on tulkittiin suoraksi moitteeksi.

Herätys todellisuuteen?

Toomas Hendrik Ilvekselle vastataan keskustelussa, että ”Suomi sai herätyksen karuun todellisuuteen vuonna 2014”. Tällä viitataan Krimin valloituksella alkaneeseen Ukrainan sotaan.

– Kun pidin puheen Ukrainasta vuonna 2014, istuva ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) hyökkäsi julkisesti Viron istuvan presidentin kimppuun siitä, etten tunne oman maani historiaa (!). En rehellisesti sanottuna tiedä, voidaanko puhua herätyksestä todellisuuteen, Ilves toteaa takaisin.

Verkkouutiset kertoi Toomas Hendrik Ilveksen puheesta ja Tuomiojan kommenteista vuonna 2014 tässä jutussa. Ilves vertasi tuolloin Itä-Ukrainaa vuoden 1919 ja 1940 tapahtumiin ja sanoi Viron olevan tarvittaessa valmis vastarintaan Naton kanssa.

Erkki Tuomioja kuittasi Ilveksen puheet toteamalla, että Viron presidentin ”maailmankuva on muodostunut Münchenissä ja Yhdysvalloissa silloin, kun muut ovat eläneet ja tulleet toimeen täällä”.

Toomas Hendrik Ilves kasvoi ja opiskeli Yhdysvalloissa ja työskenteli Saksassa toimittajana 1984-93. Hänen vanhempansa olivat virolaisia pakolaisia.

– Venäjälle ja (presidentti Vladimir) Putinille on tärkeää arvostus, respekti. Kun sitä ei ole annettu, on siitä jäänyt trauma, joka vaikuttaa käyttäytymiseen ja päätöksiin, Tuomioja arvioi.

Hän sanoi myös, ettei usko Venäjän hyökkäävän Itä-Ukrainaan, koska ”se koettaisiin veljessotana”. Tuomioja totesi lisäksi, ettei Suomeen kohdistu minkäänlaista lisäuhkaa Venäjältä.

Politiikka ratkaisee

Toomas Hendrik Ilveksen mukaan virassa olevien päättäjien lausunnoilla on merkitystä toisin kuin hallituksen ulkopuolella olevien puheilla.

– Niin kiva kun niitä onkin kuulla, ei niillä ole paljoakaan painoarvoa. Hallinnon linja on se, joka ratkaisee. Tämä linja ei herätä luottamusta.

Ilveksen mukaan Suomen ja Ruotsin Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa tekemät kahdenväliset järjestelyt näyttäytyvät ”muille liittolaisille” seuraavasti:

– ”Olemme huolissamme, joten solmimme kahdenvälisiä sopimuksia, mutta emme liity Natoon, koska silloin – luoja varjelkoon – meidät voitaisiin kutsua auttamaan niitä ’muita’ maita”, Ilves summaa.

– Tämä on lopulta se viesti. Yhdessä muiden aiempien virallisten lausuntojen kanssa.

LUE MYÖS:

Venäjä iskee pohjoisessa – Näin alkaa Naton harjoitus, jossa Suomi on mukana

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt