Toomas Hendrik Ilves. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Viron ex-presidentti EU:n turvatakuista: Joukkoja vai oliiviöljyä?

Suomessa ei kannattaisi Toomas Hendrik Ilveksen mielestä käydä keskustelua, joka luottaa nopeaan Nato-liittymiseen.

Stanfordin yliopiston vieraileva tutkija, Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ottaa kantaa Itämeren turvallisuuteen EU-näkökulmasta kirjoituksessaan, jonka ajatuspaja Libera on julkaissut.

Ilves muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen lausekkeessa 42(7) säädetään, että jos jokin EU-valtioista joutuu omalla alueellaan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, on muilla EU-mailla velvollisuus auttaa ja avustaa käytössään olevin keinoin.

– Ei ole kuitenkaan selvää, mitä tämä velvollisuus kattaa – tarkoitetaanko sillä joukkojen ja ilmavoimien vaiko oliiviöljyn lähettämistä, Ilves toteaa.

Hän huomauttaa, että Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla on muotoiltu samantyylisesti, mutta kuka tahansa turvallisuuspolitiikkaa opiskellut tietää, että tämä sopimus muuttui puolustusliitto Natoksi vasta, kun sen nimeen lisättiin ”O” ja että puolustusorganisaatio luotiin varmistamaan, että sopimus todella toimii.

– Tässä vaiheessa, vaikka tilanne saattaakin muuttua, EU:ssa ei ole sellaista organisaatiota, joka pystyisi tekemään artiklasta 42(7) toimivan ja käytettävän. Vielä kummallisempia ovat suomalaisten poliitikkojen toisinaan käymät keskustelut siitä, pitäisikö Suomen todella tulla vaikkapa Viron avuksi, jos sen alueelle hyökättäisiin, Ilves kirjoittaa.

Vastustus nopeutettua liittymistä kohtaan ei hänen mielestään ole syy liittyä Natoon nyt, mutta sellaista turvallisuuskeskustelua ei Suomessa kannattaisi käydä, joka luottaa nopean liittymisen mahdollisuuteen ja turvatakuiden lyhytaikaiseen lunastamiseen.

– Toisekseen puolustusliiton uudet jäsenet tietävät varsin hyvin omasta kokemuksestaan, että esitykset Naton laajenemisesta johtavat väistämättä siihen, että jokin jäsenmaista kyseenalaistaa sen, onko kyseinen hetki otollinen laajenemiselle. Etenkin jos toiveikkaasti ajatellaan, että liittyä voidaan, jos tilanne muuttuu vakavaksi. Toisin sanoen aikoina, jolloin Euroopan jännitteet ovat korkeat ja turvallisuusuhat selvät eli kun tilanne todella on vakava, on lähes varmaa, että jotkin liittolaisista vastustavat laajenemista välttääkseen tilanteen eskaloitumisen, Ilves painottaa.

Hänen mielestään on myös syytä huomata, että Nato-jäsenyys vaatii kaikkien jäsenvaltioiden parlamenttien vahvistuksen, mikä vie aikaa.

– Vaikka prosessia nopeutettaisiinkin siitä syystä, että tilanne on viimein muuttunut vakavaksi, se on tismalleen sama asia, kuin jos hankkisi palovakuutuksen vasta kun metsäpalo on saartanut kotitalon, Ilves toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt