Verkkouutiset

USA:n ilmatankkauskoneita Rovaniemellä harjoituksissa. LEHTIKUVA / JOUNI LAAKSOMIES

Viron ex-komentaja VU:lle: Suomen Nato-jäsenyys loisi vakautta

Itämeren alueen turvallisuustilanne voi Riho Terrasin mukaan kiristyä odottamattoman nopeasti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Entinen Viron puolustusvoimien komentaja, evp-kenraali Riho Terras kertoo Verkkouutisille seuranneensa viime aikoina vilkastunutta keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä suurella mielenkiinnolla. Yhden keskustelussa usein toistuvan argumentin hän tyrmää suoralta kädeltä.

– Väitteet siitä, että Suomen liittyminen Natoon lisäisi alueellista epävakautta, ovat mielestäni täyttä hölynpölyä. Suomen jäsenyys päinvastoin vahvistaisi merkittävästi Itämeren alueen sotilaallista vakautta, hän sanoo.

Terras muistuttaa Suomen olevan kumppanimaana jo nyt hyvin lähellä Natoa. Tämä tulee hänen mielestään erityisen selvästi esiin muun muassa harjoitustoiminnassa ja sidettä Yhdysvaltoihin vahvistavissa hävittäjähankinnoissa.

– Olen vakuuttunut siitä, että jos Suomi ja Ruotsi päättävät hakeutua Natoon, se lujittaisi koko pohjoisen Euroopan turvallisuutta. Olemme joka tapauksessa samaa operaatioaluetta, halusimme tai emme. Ratkaisu on tietenkin täysin teidän omissa käsissänne, hän toteaa.

– Mutta mikäpä minä olen neuvomaan teitä suomalaisia, kun tiedän, että monet Suomen 1900-luvulla tekemistä valinnoista ovat osoittautuneet historian valossa menestyksellisemmiksi kuin ne, joita Viro silloin teki, hän toteaa.

Riho Terras toimi Viron puolustusvoimien komentajana 2011–2018. Vuodesta 2020 hän on edustanut keskustaoikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP) Euroopan parlamentissa.

Uhka voi konkretisoitua nopeasti

Vaikka Venäjä käy parhaillaan laajamittaista sotaa Ukrainassa, Itämeren rantavaltioilla ei ole Terrasin mielestä varaa levätä laakereillaan, vaan myös täällä jännitteet saattavat lisääntyä pikemmin kuin arvaammekaan.

– Venäjä on osoittanut kykenevänsä liikuttelemaan joukkojaan erittäin nopeasti. En usko, että esimerkiksi tammikuisessa niin sanotussa Kazakstanin rauhanturvaoperaatiossa oli kyse niinkään Kazakstanista, vaan pikemminkin siitä, että Venäjä halusi demonstroida. Tämä on nähty myös Ukrainassa, hän sanoo.

Varsinkin Baltian maiden ja Puolan asemaan heijastuu Terrasin mukaan myös se, että Valko-Venäjä on nyt käytännössä Venäjän miehittämä maa.

– Venäjän joukot ovat Valko-Venäjällä arvatenkin pysyvästi. Tämä on merkittävä muutos geopoliittisessa tilanteessa. Strategisesti tärkeä Suwalkin käytävä on entistä uhatumpi, ja se on otettava huomioon puolustussuunnittelussamme, hän toteaa.

– Nato on kuitenkin osoittanut jälleen kerran yhtenäisyytensä monin tavoin – ei vain sanallisesti, vaan myös konkreettisin teoin. Itäisen sivustan puolustusta on vahvistettu, muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Saksa ovat lisänneet joukkojaan alueella. Olennaista ei ole niiden määrä, vaan vahva viesti siitä, että olemme yhdessä valmiita puolustamaan jokaista neliömetriä hyökkääjää vastaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)