X
SULJE MAINOS
Vladimir Putin. LEHTIKUVA/AFP

”Vladimir Putinin täytyy ymmärtää, mitä Brezneville tapahtui”

Presidentti Vladimir Putinin tulevaisuudensuunnitelmat saattavat Kadri Liikin mukaan edelleen olla aidosti auki.

Koronaviruspandemia on European Council on Foreign Relations -ajatushautomossa työskentelevän tutkija Kadri Liikin mukaan entisestään heikentänyt venäläisten luottamusta presidentti Vladimir Putinin hallintoa kohtaan.

– Luottamuksen rapautuminen on ilmeistä, Suomen Moskovan-suurlähetystön ja Moskovan Carnegie-keskuksen järjestämässä videoseminaarissa puhunut Liik sanoo.

Kun Liik vastikään teki selvitystä covid-19-pandemiaan liittyvistä kokemuksista Venäjällä, hänen haastattelemiensa venäläisten sosiologien viesti oli hänen mukaansa selvä.

– Venäläiset tuntevat syvää epäluottamusta valtiota kohtaan. Venäjän väestö ei enää luota mihinkään, mitä valtio tekee tai sanoo. Tämä koskee niin tartunnan saaneiden kuin kuolleiden lukumäärää. Terveydenhuoltojärjestelmää pidetään huonosti rakennettuna ja hallituksen ajatellaan priorisoivan omaa poliittista agendaansa. Presidentti Vladimir Putinin katsotaan olleen kiinnostunut lähinnä perustuslakikansanäänestyksestään. Asioiden koetaan olevan huonosti ylipäätään, hän toteaa.

Taistelu pandemiaa vastaan on saanut useimmissa maissa kansalaiset asettumaan ainakin jossain määrin hallituksensa tueksi, Venäjällä mitään sellaista ei ole tapahtunut, vaan kansa on päinvastoin tullut entistä kriittisemmäksi Putinia ja maan muita vallanpitäjiä kohtaan, Liik huomauttaa.

Putinin ristiriitainen mieli

Venäjän poliittinen järjestelmä näyttää Liikin mukaan olevan kyvytön uudistumaan edes halutessaan. Äskettäinen perustuslaista järjestetty kansanäänestys, jossa presidentin toimikaudet nollattiin, on hänen mielestään tästä hyvä esimerkki.

– Hanke käynnistyi Putinin yrityksenä antaa jonkinlainen signaali siitä, mitä hän aikoo tehdä, kun hänen kautensa ovat ohi. Moni keskustelukumppanini Moskovassa odotti hänen aloittavan järjestelmän uudistamisen siten, että se mahdollistaisi hänen siirtymisensä vuodesta 2024 alkaen taka-alalle, Liik sanoo.

– Oliko se hänen tarkoituksensa vai ei, sitä me emme tiedä. Joka tapauksessa prosessista tuli täysi sotku ja perustuslain muutokset alkoivat elää omaa elämäänsä, hän toteaa.

Nyt tilanne on hänen mukaansa tavallaan palannut lähtöruutuun, eikä Putinin tulevaisuuden suunnitelmista ole tietoa yhtään enempää kuin ennen lakihankkeen käynnistämistä.

– Miksi virkakausien nollaus oli tarpeen? Oliko se ollut suunnitelmissa kaiken aikaa vai riistäytyikö prosessi käsistä, Liik kysyy.

– Näyttää yhä ilmeisemmältä, että erilaiset vaistot käyvät keskinäistä kamppailua hänen mielessään. Hän tuntuu olevan henkilö, joka oppii historiasta ja menneistä kokemuksista – hänen on siis täytynyt oppia mitä [neuvostojohtaja] Leonid Brežneville tapahtui ja mihin se johti. Hänen täytyy varmasti ymmärtää, että asemaansa ei kannata takertua. Samaan aikaan hänessä kuitenkin asuu kontrollifriikki, joka haluaa säilyttää mahdollisuuden ohjata ajoneuvoa, jos se sattuisi olemaan suistumassa tieltä, hän toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt