Onko Viron Narva seuraava Krim? Kysymys nousi keskustelunaiheeksi, kun Venäjä miehitti Ukrainan Krimin niemimaan alkuvuodesta 2014.
Viron ja Venäjän rajalla sijaitsevan Narvan väestöstä noin 90 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Kaupungin elintaso on alhaisempi ja työttömyys korkeampi kuin muualla Virossa. Asukkaiden kulttuuristen ja historiallisten siteiden vuoksi moni pelkäsikin, että Narva voisi olla seuraava otollinen valloituskohde Venäjälle.
Hromadske-kanava kertoo, että pelko Krimin miehityksen toistumisesta Narvassa on sittemmin laantunut. Vielä muutama vuosi sitten virolaisilla poliitikoilla ei ollut juurikaan kiinnostusta Narvaa kohtaan, mutta nykyään kaupungin kehitys ja elinolojen parantaminen on kaikkien huulilla.
– Krim oli herätyskello hallitukselle: jos Narvan ja venäjänkielisen väestön integraatioon ei sitouduta tosissaan, voi Krim toistua Itä-Virossa, Tarton yliopiston Narvan toimipisteen johtaja Kristina Kallas kuvailee päättäjien ajattelutavan muutosta.
Narvan alue oli pitkään eristyksissä virolaisesta kulttuurista ja mediasta. Paikalliset asukkaat saivat pitkään vaikutteensa ja tietonsa pääosin Venäjän televisiosta. Tämä johti siihen, että suuri osa Viron venäjänkielisistä asukkaista ei tiedä juuri mitään asuinmaansa Viron asioista. Sekin vähä mitä tiedettiin, oli lähtöisin Venäjän valtiollisten kanavien uutistarjonnasta.
Viron yleisradioyhtiö ERR käynnisti vuonna 2015 venäjänkielisen ETV+ -televisiokanavan. Kanavan tarpeellisuudesta keskusteltiin pitkään Virossa.
– Riita siitä, onko venäjänkielinen televisiokanava tarpeellinen vai ei, jatkuisi luultavasti edelleen ilman Ukrainan sotaa. Virolaiset poliitikot joutuivat sen myötä pohtimaan vakavissaan, kuinka tavoittaa venäläinen yleisö, toimittaja Yuriy Nikolaev kertoo.
Vironvenäläisen Nikolaevin mukaan kanavalla on nykyisin suhteellisen hyvin seuraajia. Jopa virolaiset ovat löytäneet venäjänkielisen kanavan.
– Yllättäen integraatio toimi molempiin suuntiin, hän toteaa.
Narva on saanut huomiota myös Viron valtion ylimmältä johdolta. Viron presidentti Kersti Kaljulaid siirsi kansliansa syksyllä väliaikaisesti kaupunkiin. Presidentti on käynyt tutustumassa paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin sekä käynyt Narvan kaduilla juttelemassa paikallisten asukkaiden kanssa. Tavoitteena on lähentää virolaista yhteiskuntaa Narvaan ja vähentää stereotypioita puolin ja toisin.
Presidentti Kaljulaidin mukaan kysymys siitä, onko Narva seuraava Krim, loukkaa kaupungin venäjänkielisiä asukkaita.
– Onko Narva seuraava? Kyllä, Narva on seuraava suuri virolainen menestys, Kaljulaid toteaa.
Kaupunki on kehittynyt paljon viime vuosien aikana. Elintaso kohenee ja kaupungin julkikuva on kohentunut. Narvasta on tullut jopa suosittu ja trendikäs matkailukohde, joka on pullollaan erilaisia kulttuuritapahtumia.
Hromadsken haastattelemista narvalaisista vain harva haluaisi asua Venäjällä.
– Mitä Venäjä voisi luvata vironvenäläisille? He asuvat täällä ja heillä on eurooppalainen elämäntyyli. He tietävät, että heidän elämänsä on parempaa kuin naapurikaupunki Ivangorodissa Venäjän puolella. He näkevät sen joka päivä. Heidän lapsensa opiskelevat Tallinnan lukioissa, ja he menevät Helsinkiin yliopistoon. Mitä Venäjä voisi tarjota heille? Ei mitään, Kristina Kallas sanoo.
