Virolaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Natolla ei ole suunnitelmia auttaa Suomea, jos se joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
– Ajatus on, että Nato suojelee ensisijaisesti jäseniään, eikä Suomi ole puolustusliiton jäsen, Viron ICDS-ajatushautomon tutkija Martin Hurt toteaa Ylelle.
Sama logiikka pätee hänen mukaansa nopean toiminnan JEF-joukkoihin, joissa Suomi on mukana. Joukon suurin sotilasmahti on Britannia, ja nopea osasto pohjaa muun muassa Britannian laivastoon, ilmavoimiin ja merijalkaväkeen. JEF-yhteistyön maat ovat Britannian lisäksi Hollanti, Baltian maat sekä Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta.
– Suomi on päättänyt olla Naton ulkopuolella. Ei-jäsenillä ei ole samoja oikeuksia kuin jäsenillä, Martin Hurt sanoo.
Hurtilta kysytään haastattelussa Naton suhtautumisesta Suomen puolustamiseen mahdollisessa suuren luokan konfliktissa.
– Tällaisesta ei ole mitään suunnitelmia. Jos Suomen puolustamiseen on poliittista tahtoa, siihen pitäisi myös löytää sotilaalliset resurssit, hän vastaa.
Viron Nato-pataljoonaa ja Puolan brittiläisiä valmiusjoukkoja komentava brittiläinen eversti Paul Clayton luonnehti Suomea ”vahvaksi liittolaiseksi” Lännen Median haastattelussa. JEF-joukoissa on hänen mukaansa kyse samanmielisten liittolaisten yhteistyöstä kriisien varalle.
– Suomi muodostaa vahvan pohjoisen rintaman. Venäjä ei pysty uhkaamaan Baltiaa sivustasta, hän totesi.
Claytonin mukaan JEF-joukkoja ei automaattisesti suunnattaisi kuitenkaan Suomeen, jos maa joutuisi konfliktiin Venäjän kanssa.
– Nato katsoo, mikä on paras paikka käyttää joukkojamme. Se voi olla Suomi, mutta se voi olla myös Keski-Eurooppa. Kriisi tuskin olisi yhdessä paikassa, vaan koko rintaman leveydellä, arvioi Clayton.
Viron puolustusvoimien Suomen sotilasattasean, everstiluutnantti Tomas Uustalin mukaan sillä ei ole merkitystä, että Suomi ei ole Naton jäsen.
– Suomi kuuluu Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppaneihin ja kuulumme molemmat EU:hun. Näissä merkeissä yhteistyömme on täysin ymmärrettävää, hän totesi LM:lle.
