Koronaviruspandemia on Tallinnassa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) johtajan Sven Sakkovin mukaan vielä vaiheessa, jossa on ennenaikaista laatia ennusteita sen vaikutuksista kansainvälisiin suhteisiin. Sillä, kestääkö kriisi kuusi viikkoa vai kuusi kuukautta, on hänen mukaansa iso merkitys.
Vaikka ennustaminen on vaikeaa, Sakkov uskaltautuu hahmottelemaan edessä olevia näkymiä.
Hän muistuttaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puhuneen useissa eri yhteyksissä ”Wuhanin viruksesta”. Siihen on hänen mielestään perusteita, sillä ensimmäisenä reaktionaan Kiinan viranomaiset pyrkivät peittelemään Wuhanissa puhjennutta epidemiaa ja jopa rankaisemaan siitä kertoneita lääkäreitä.
– Sen takia menetettiin toista kuukautta arvokasta aikaa. Demokraattisessa yhteiskunnassa niin ei olisi voinut tapahtua. Vapaa yhteiskunta, demokraattinen oppositio, vapaa lehdistö ja riippumaton oikeuslaitos olisivat paljastaneet selittämättömän keuhkokuume-epidemian ja lääkärien siitä esittämät varoitukset. Taas kerran nähtiin, että demokratian puute voi tappaa, Sakkov kirjoittaa virolaisessa Postimees-lehdessä.
– Kun Kiinan kansantasavallan hallitus oli lopulta ottanut laput pois silmiltään, on syytä tunnustaa, että viruksen patoamiseksi tehtiin töitä sankarillisesti. Niin ei kuitenkaan olisi tarvinnut tapahtua, jos sana olisi ollut vapaa, hän toteaa.
Se, että Kiina on salaillut epidemian leviämistä, vääristellyt tilannetta ja syytellyt muita, on Sakkovin arvion mukaan johtamassa tapahtumaketjuun, jonka seurauksena maan kunnianhimoiset pyrkimykset kansainvälisen asemansa vahvistamiseen kärsivät tuntuvan takaiskun.
EU:n yhtenäisyys horjuu
Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta koronapandemia ei Sakkovin mielestä lupaa hyvää.
– Mitä näemme nyt? Euroopan komissio on varjossa. EU-kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta on vain rippeet jäljellä, Schengen-alueen sisärajoja ollaan sulkemassa. Kansallisvaltiot auttavat omia kansalaisiaan. Hätätilajärjestelyjä toteuttaa kukin valtio erikseen, ja välttämättömistä lääkkeistä ja välineistä käydään kilpailua, Sakkov sanoo.
– Voi olla, että Euroopan komissio ponnistelee epäinhimillisesti kulissien takana, mutta kovin hyvältä tilanne ei näytä. Kun tämä on ohi, valtiot ovat vahvempia kuin aikaisemmin, mutta monikansalliset ja ylikansalliset rakenteet heikompia, hän arvioi.
Valtioiden keskinäisten suhteiden Sakkov uskoo kärsivän koronakriisin aikana niin pahoja kolhuja, että niiden paikkaamiseen kuluu vuosia. Näyttääkin hänen mukaansa siltä, että EU:n yksittäiset jäsenvaltiot vahvistuvat, mutta unioni heikkenee ja sen yhtenäisyys rapautuu.
Myös EU:n ja Yhdysvaltain suhteet ovat joutuneet pandemian myötä entistä kovemmalle koetukselle.
– Euroopan johtajia hämmensi se, että USA sulki rajansa Schengen-maiden kansalaisilta ilman ennakkovaroitusta, Sakkov muistuttaa.
– Lehdissä on julkaistu artikkeleita, joiden mukaan USA yritti ostaa saksalaisen lääketeollisuusyrityksen, jotta amerikkalaiset olisivat saaneet koronalääkkeen tai -rokotteen käyttöönsä ennen muita. ”America first!” Hanke onnistuttiin estämään, mutta luottamusta ja ystävyyttä se ei vahvistanut. Kriisi testaa niin ihmisten kuin valtioiden ystävyyttä. Valkoisen talon tähänastiset toimet eivät ole transatlanttista luottamusta vahvistaneet, hän toteaa.
USA:n ja Euroopan suhteiden Sakkov ennustaa kehittyvän entistä jännitteisemmiksi, ja jos Donald Trump valitaan jatkokaudelle, jännitteinen vaihe kestänee myös seuraavat neljä vuotta. Mikäli Yhdysvaltain presidentiksi nousee Joe Biden, EU:n ja USA:n suhteiden uudelle alulle saattaa hänen mukaansa avautua mahdollisuus.
Öljyn hintasodan heijastuksia
Kun maailma taistelee koronapandemiaa vastaan, presidentti Vladimir Putin on Sakkovin mukaan varmistamassa itselleen elinikäisen aseman Venäjän johdossa. Samoihin aikoihin, kun pandemia alkoi, alkoi myös Venäjän ja Saudi-Arabian välinen öljyn hintasota.
– Venäjä pyrkii ajamaan amerikkalaiset liuskekaasun tuottajat konkurssiin ja sulkemaan USA:n ulos öljynviejämaiden joukosta. Viruksen aiheuttama taantuma painaa öljyn hintoja yhä alemmas. Vaikka poikkeuksellisen alhainen öljyn hinta saattaa todella häiritä amerikkalaisia liuskekaasun tuottajia, se myös vaikuttaa merkittävästi Venäjän ja Saudi-Arabian talouksiin, hän sanoo.
Siitä, että Putin onnistuu viemään läpi asemansa sementoinnin edellyttämät perustuslain muutokset, ei Sakkovin mukaan ole epäilystäkään.
– Nähtäväksi jää, kuka selviää öljysodasta voittajana ja mikä on öljyn hinta vuoden tai viiden vuoden päästä. Ja lähteekö presidentti Putin uusiin sotilaallisiin seikkailuihin ennen kuin hänen kautensa vuonna 2036 päättyy, hän toteaa.
Sakkovin oma ennustus on, että öljyn hinta pysyy alhaalla vielä vuosia, mikä horjuttaa Venäjän taloutta. Hän uskoo Venäjän yhä tarttuvan eteensä avautuviin mahdollisuuksiin niin länsimaissa, Lähi-idässä kuin Afrikassa. Kovin laajamittaisiin toimiin maan taloudelliset voimavarat eivät hänen mukaansa kuitenkaan riittäne.
Unelmointia ruton aikana
Lopulta kaikki palautuu Sakkovin mukaan talouteen. Eurooppa on kiistatta vajonnut taantumaan, mutta sen syvyyttä ja kestoa on tässä vaiheessa vaikea ennustaa.
– Mehän emme vielä tiedä, kauanko pandemia kestää ja milloin voidaan palata normaaliin elämään. Odottaako meitä vuosien 2008-2010 toisinto vai jotain pahempaa, Sakkov sanoo.
Sitä, millaisia arvioita talousasiantuntijat esittävät, kannattaa hänen mukaansa seurata herkällä korvalla. Poissuljettua ei ole sekään, että positiivinen käänne tapahtuisi ennakoitua nopeammin.
– Olettakaamme, että tutkijoiden kansainvälisen yhteistyön tuloksena löydetään lääke Wuhanin virusta vastaan tai että rokote kyetään kehittämään nopeasti. Niin ikään kansainvälisenä yhteistyönä tapahtuisi myös lääkkeen tai rokotteen tuotanto ja jakelu, Sakkov visioi.
Jos niin kävisi, hän uskoo osan pessimistisistä ennusteistaan jäävän toteutumatta.
– Ruton aikanakaan ei ole kiellettyä unelmoida, hän sanoo.
