Merikontteja Vuosaaren satamassa. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Virkamiehiltä suorat sanat: Velkaryyppy ei saa jäädä päälle

Mikko Spolanderin ja Sami Yläoutisen mukaan taloudessa on jo katsottava pandemian jälkeiseen aikaan.

Maailmalla vallitsee harvinaisen laaja yksimielisyys talouspolitiikan suuresta linjasta.

– Vielä tällä hetkellä, kun epidemia jyllää laajalti ja täyttää sairaaloita, liikkumista ja liiketoimintaa rajoitetaan monin tavoin ja tulevaisuus näyttää epävarmalta, valtioiden on viisasta tukea kotitalouksia ja yrityksiä kysynnän ylläpitämiseksi, toteavat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander ja budjettipäällikkö Sami Yläoutinen Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessa.

Epidemia talttuu Suomessa, kun riittävä määrä ihmisiä on rokotettu.

– Sitten löydämme edestämme tutut haasteet – väestörakenteen muutoksen, teknologisen murroksen ja ilmastonmuutoksen – joiden hallitseminen vaatii talouden uudistumista. Sitä pitäisi tukea jo epidemian aikana, Spolander ja Yläoutinen kirjoittavat.

Jotta valtiot voivat tukea talouden ja yhteiskunnan rakennemuutosta, niiden täytyy kaksikon mukaan huolehtia, että luottamus julkiseen taloudenpitoon säilyy.

– Julkiseen talouteen pitää kasvattaa puskuri seuraavien ikävien yllätysten varalle, ja on myös säilytettävä liikkumavara rakennemuutoksen vaatimiin investointeihin, koulutukseen ja tutkimukseen. Siksi tarvitaan suunnitelma alijäämien pienentämiseksi ja velkaantumisen pysäyttämiseksi suhteessa kokonaistuotantoon epidemian laannuttua. Tarvitaan polku, jota pitkin päästään epidemiaan liittyvistä tuista.

– Uskottavan suunnitelman avulla voidaan torjua pelot velkaryypyn jäämisestä päälle. Osa uskottavaa suunnitelmaa on paluu julkista taloudenpitoa ohjaaviin sääntöihin, kuten Suomessa menokehyksiin, jotka on viritetty talouden kantokyvyn mukaan ja joihin päätöksentekijät ovat sitoutuneet. Kehys on valtion taloudenpidon kulmakivi, joka on ylläpitänyt luottamusta taloudenpitoon.

Varovaistenkin ennusteiden mukaan epidemia laantuu Suomessa vuoden loppuun mennessä ja talous palaa normaaliin vuonna 2022.

– Talouspolitiikan painopistettä pitää siirtää akuutista kriisinhoidosta talouden kasvun edellytysten vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen, Spolander ja Yläoutinen toteavat.

Suomen erityispiirteitä ovat nopeasti vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä.

– Siksi talouden suorituskykyä pitää vahvistaa kaikin keinoin, ja rahankäytön pitää tukea talouden uudistumista. Epidemian väistyttyä julkinen taloudenpito pitää sovittaa talouden suorituskyvyn asettamiin raameihin. Jos talouden suorituskyky kasvaa, julkisen taloudenpidon raamikin laajenee.

Päätöksenteon seuraava etappi on hallituskauden puolivälitarkastelu ja julkisen talouden suunnitelmariihi parin kuukauden kuluttua huhtikuussa. Silloin hallitus on ilmoittanut täsmentävänsä kestävyystiekarttaansa ja esittävänsä konkreettiset toimet talouden kasvun tukemiseksi, julkisen talouden vahvistamiseksi ja kokonaistuotantoon suhteutetun julkisen velkaantumisen pysäyttämiseksi 2020-luvulla.

– Samassa yhteydessä finanssipolitiikan tavoitteenasettelua loppuvaalikaudelle tulisi täsmentää, eli käytännössä on asetettava valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemalle tavoitteet, jotka johtavat keskipitkällä aikavälillä kohti pienempiä alijäämiä ja alenevaa julkista velkaa talouden kokonaistuotantoon suhteutettuna. Tätä edellyttävät jo Suomen julkista taloudenpitoa säätelevät lait ja asetuksetkin, Spolander ja Yläoutinen linaajavat.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt