Koronavirustutkija ja lääkäri Lotta Oksanen herättelee huomioimaan taudin ilmaleviämisen. Hänen mukaansa ilmahygienian roolia ei vieläkään painoteta tarpeeksi kansallisissa ohjeissa ja erityisesti yleisessä tiedottamisessa.
Vastaavaa kuullaan edelleen tutkijoilta ympäri maailmaa, vaikka viruksen leviäminen pitkään ilmassa pysyvissä aerosoleissa onkin yleisesti tunnustettu.
– Pandemian aikana kertynyt tutkimustieto viittaa vahvasti siihen, että ilmaleviäminen on COVIDin ja monien muiden hengitystieinfektioiden osalta merkittävin leviämisreitti, Lotta Laaksonen kirjoittaa Twitter-ketjussaan (alla).
Hän viittaa saatteeksi tästä löytyvään Science-lehden koosteeseen. Se sisältää hänen mukaansa sen, mitä virusten ilmaleviämisestä tällä hetkellä ymmärretään.
– Ilmaleviämisen huomioinen vei valitettavasti sekä meillä että kansainvälisesti paljon aikaa, eikä ole vieläkään toteutunut riittävällä tasolla (moni ajattelee edelleen ensisijaisesti pintoja ja isoja pisaroita), Laaksonen jatkaa.
Hänen mielestään tähän on vaikuttanut useampi taustasyy. Tutkijan mukaan ilmavälitteisyyttä on arvioitu sillä lähtöoletuksella, että virus sekoittuu täydellisesti koko tilaan, eli että jokaisella on tilassa sama tartuntariski. Kun tartuntoja on havaittu enemmän lähteen lähellä, on Laaksosen mukaan päädytty virhepäätelmään, jossa muut reitit ovat tartunnan takana.
– Todellisuudessa aerosolit konsentroituvat lähelle lähdettä ja sekoittuminen saavutetaan vasta pidemmällä ajalla ilmanvaihdollisista tekijöistä riippuen. Riski onkin suurin myös ilmavälitteiselle tartunnalle lähteen vieressä. Uudet mallit, esim. supertietokonemallinnus auttavat, hän sanoo.
Lotta Laaksosen mukaan turvaväli ja lyhyt altistusaika vähentävät tämän vuoksi tartuntoja, mutta eivät yksinään estä niitä.
– Turvavälin merkitys vähenee sisätilassa altistusajan kasvaessa. Myös sisätilan virtaukset vaikuttavat konsentroitumiseen ja kulkeutumiseen. HUOM: Sermeistä ei yksinään hyötyä!
Maskit ovat yhä tärkeitä
Ilmavälitteisyyden huomioiminen vaatii Lotta Laaksosen mukaan aktiivisuutta niin työnantajilta, kunnilta kuin valtioltakin.
– Nämä toimet vaativat investointeja. Veikkaan, että hyvin harvassa paikassa on edelleenkään a) tarkistettu ja b) tehostettu koneellista ilmanvaihtoa, vaikka tämän tulisi olla ensisijaista.
Laaksosen mukaan ilmavälitteisiä tartuntoja voidaan estää ilmansuodattimilla ja laadukkailla vähintään FFP2-tason maskeilla.
– Rokotekattavuutemme ei ole vielä riittävällä tasolla, jotta muita keinoja ei tarvita, tutkijalääkäri arvioi.
Tehokkaiden maskien tarpeen hän katsoo korostuvan, kun koronaviruksen hoitoon keskittyviä asemia lopetetaan ja infektiot hoidetaan muiden potilaiden seassa. Laaksonen muistuttaa, että testauksen vähennyttyä myös tieto siitä, kuka on sairastunut on huonontunut.
– Lienee syytä kysyä onko ylipäätänsä järkevää, että edes normaalitilanteessa istutamme infektiopotilaat ja ei-infektiopotilaat odottamaan samoihin tiloihin ja tartuttamaan toisiaan? Tai tulemme töihin kipeänä? Mielestäni ei.
– Näen maskit mahdollisuutena ylläpitää kanssakäymistä. Pikemminkin kuin vaiva, ne ovat osa ratkaisua. Haasteena ovat hetket kun maskia ei voida käyttää. Kaikkien tulisikin tiedostaa vaaranpaikat, mm. ruokailut ja illanvietot. Näiden ratkaisemiseen tarvitaan muuta ilmahygieniaa.
– COVIDista ei voi puhua mainitsematta #ilmahygienia ; valitettavasti sen roolia ei ole vieläkään painotettu tarpeeksi kansallisissa ohjeissa ja erityisesti yleisessä tiedottamisessa ollaan jälkijunassa. Tänään onneksi hyvä juttu @VVuorinenAalto : https://t.co/CR9ZWHCDoY
— Lotta Oksanen🇺🇦 (@OksanenLotta) October 5, 2021
– Tämän takia turvaväli ja lyhyt altistusaika vähentävät tartuntoja, mutta eivät yksinään estä niitä. Turvavälin merkitys vähenee sisätilassa altistusajan kasvaessa. Myös sisätilan virtaukset vaikuttavat konsentroitumiseen ja kulkeutumiseen. HUOM: Sermeistä ei yksinään hyötyä!
— Lotta Oksanen🇺🇦 (@OksanenLotta) October 5, 2021
– Rokotekattavuutemme ei ole vielä riittävällä tasolla, jotta muita keinoja ei tarvita. Tämä on nähty useissa vertailumaissa, viimeisimpänä esimerkiksi Kanadan kriisiytynyt Alberta (4,3 milj as: 257 teholla, 1079 sairaalassa, rokotekattavuus (💉💉) 74,9%). https://t.co/PqLwQx5bDf
— Lotta Oksanen🇺🇦 (@OksanenLotta) October 5, 2021
– Erityisesti kun pandemia-asemia lopetetaan ja infektiot hoidetaan jälleen muiden potilaiden seassa, on entistä tärkeämpää sekä henkilökunnalle että potilaille suojautua, jotta estetään jatkotartunnat. Testauksen vähennyttyä myös tietomme siitä kuka on sairastunut on huonontunut
— Lotta Oksanen🇺🇦 (@OksanenLotta) October 5, 2021
– Näen maskit mahdollisuutena ylläpitää kanssakäymistä. Pikemminkin kuin vaiva, ne ovat osa ratkaisua. Haasteena ovat hetket kun maskia ei voida käyttää. Kaikkien tulisikin tiedostaa vaaranpaikat, mm. ruokailut ja illanvietot. Näiden ratkaisemiseen tarvitaan muu #ilmahygienia
— Lotta Oksanen🇺🇦 (@OksanenLotta) October 5, 2021
