Dansken Bankin Mun rahat -kyselytutkimuksessa selvitettiin 7-12-vuotiaiden lasten viikkorahoja ja vanhempien lapsilleen antamaa talouskasvatusta Pohjoismaissa.
Viikkorahaa maksavista suomalaisvanhemmista 81 prosenttia maksaa viikkorahan käteisenä. Pohjoismaista Suomessa käytetäänkin eniten käteistä viikkorahoihin, kun taas Ruotsissa vain 57 prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista antaa rahan käteisenä. Norjassa sama osuus on 62 prosenttia ja Tanskassa 68.
Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin.
– Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa kovaa vauhtia. Vaikka fyysinen raha antaa kouriin tuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Kyselytutkimuksen mukaan viikkorahojen käyttökohteita seuraa ainakin jossain määrin yli 60 prosenttia suomalaisista vanhemmista.
Suomalaista lapsista kolmella neljäsosalla on pankkitili, mutta kortti on vain 14 prosentilla.
Viikkorahat opettavat raha-asioita
Vanhempien mukaan viikkorahan antamisen tarkoitus on opettaa lapsille vastuullisuutta talousasioissa ja työskentelemään rahan eteen.
Suomalaisille vanhemmille viikkorahan yleisin syy on opettaa, että lapsen täytyy tehdä töitä rahan eteen. Suomalaisvanhemmista 45 prosenttia pitää yhtenä viikkorahan tarkoituksista taloudellisen vastuun opettamisen, kun Ruotsissa osuus on 66 prosenttia vanhemmista.
Valtaosalla lapsista viikkoraha on vastikkeellista. Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. Tavallisimmat viikkorahaan liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen, kotityöt ja läksyjen tekeminen.
– Viikkorahalla voidaan opettaa lasta pitkäjänteisyyteen säästämisen kautta, mutta yhtälailla että kuluttaminen on valintojen tekemistä. Rahan rajallisuutta, mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia. Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää, talousasiantuntija Nina Nordlund sanoo.
Suomalaiset vanhemmat kokevat talousasioista puhumisen muiden Pohjoismaiden vanhempia vaikeammaksi. Vain puolet vanhemmista kokee olevansa pätevä puhumaan lapsilleen raha-asioista. Ruotsissa tämä osuus on 64 prosenttia. Vain noin joka neljäs suomalainen vanhempi puhuukin raha-asioista lapsensa kanssa paljon.
– Rahasta on hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohella. Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voidaan rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun. Lapselle ei pidä kuitenkaan pidä perheen taloushuolia kaataa, Nordlund sanoo.
Viikkorahoissa alueellisia eroja
Viikkorahan määrä on Suomessa viisi euroa viikossa. Kaksi kolmesta vanhemmasta antaa vähemmän kuin viisi euroa.
Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat yleensä enemmän viikkorahaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun Suomen muissa osissa viikkoraha on keskimäärin 4,1-4,8 euroa.
Pienimmät viikkorahat annetaan Länsi-Suomessa, jossa viikkoraha on keskimäärin noin 4,40 euroa. Uudellamaalla viikkoraha on keskimäärin 6,10 euroa, Etelä-Suomessa 4,86 euroa ja Itä-Suomessa 4,63 euroa.
