Euroopan parlamentin talous- ja ympäristövaliokunnat ovat hyväksyneet jäsenvaltioiden kanssa saavutetun sopimuksen kestävien investointien yhteisestä luokitusjärjestelmästä.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan niin kutsuttu taksonomia-asetus on tärkeä askel, kun rohkaistaan yksityisiä investointeja omalta osaltaan edistämään kestävää kasvua ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on luoda yhteneväiset kriteerit sille, millaisia sijoituskohteita voidaan pitää ”vihreinä”.
– Saimme aikaan tasapainoisen kompromissin tärkeästä laista, joka helpottaa komission toimenpidesuunnitelmaa kestävän rahoituksen edistämiseksi, kiittää Pietikäinen, joka toimii parlamentin EPP-ryhmän pääneuvottelijana kestävän rahoituksen lakipaketin aloitteissa.
– Taksonomia on myös oleellinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman menestystä, hän toteaa.
– Sijoitustuotteiden ympäristövaikutusten arviointimittareita, eli taksonomiaa, voi verrata kirjanpitoon, jossa erilaiset ympäristövaikutukset raportoidaan ja niiden kokonaisvaikutusta arvioidaan, Pietikäinen kuvaa.
Hän muistuttaa, että EU:n siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää 270 miljardin euron vuotuisia investointeja uuteen tekniikkaan.
– Julkinen raha ei yksin riitä. Yksityisen rahoituksen kanavointi kestävämpään taloudelliseen toimintaan on olennaisen tärkeää EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastohätätila sekä biologisen monimuotoisuuden suojeleminen vaativat nopeaa toimintaa. Pelkästään julkinen rahoitus ei riitä. Onneksi meillä on tarvittava tekniikka ja taloudelliset resurssit maailmanlaajuisesti, Pietikäinen toteaa.
Taksonomia asettaa kriteerit sijoitustuotteille, joita markkinoidaan kestävinä EU:ssa. Läpinäkyvät ja verrattavat kriteerit auttavat torjumaan ”viherpesun” riskiä varmistamalla sijoittajille markkinoitavien vihreiden merkintöjen uskottavuuden.
Pietikäisen mukaan samalla sillä on edellytys jatkossa luoda maailmanlaajuinen standardi, jota eurooppalaiset ja kansainväliset sijoittajat käyttävät. Yhteisistä pelisäännöistä hyötyvät sekä yritykset että kuluttajat, kun sijoitustuotteiden vertailu tulee helpommaksi ja luotettavammaksi.
Taksonomia-asetus edellyttää, että suuret yritykset ilmoittavat jatkossa vuosiraportissaan kestävien toimintojen osuuden liikevaihdosta tai investoinneistaan. Pietikäisen mukaan tämä oli tärkeä saavutus neuvotteluissa.
– Jotta siirtymä kestävään talouteen saadaan ulotettua reaalitalouteen, eli yritysten toimintaan on tärkeää, että yritykset alkavat raportoida toimintansa kestävyydestä. Lisäksi rahoituslaitokset tarvitsevat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yritystasolla voidakseen toteuttaa oman osuutensa uudesta laista, Pietikäinen sanoo.
Seuraava askel kestävän rahoituksen edistämiseksi on Pietikäisen mukaan yritysraportoinnin kokonaisvaltainen uudistaminen kestävyysvaikutusten sisällyttämiseksi, ja yhteismitallisten indikaattoreiden ja ympäristövaikutusten laskentametodien ulottaminen kaikkeen finanssilainsäädäntöön. Yhteistä luokittelua tulee tulevaisuudessa käyttää myös julkisessa rahoituksessa ja julkishankinnoissa.
– Taksonomia-luokituksella tulee olemaan valtava potentiaali. Kestävä rahoitus, eli rahoitussektorin kannustinten muuttaminen kestäviksi on aikamme suuri mullistus, vieläkin suurempi kuin aikanaan kirjanpidon keksiminen, Pietikäinen sanoo.
