Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) korosti monenkeskisen yhteistyön merkitystä maailman ja Suomen vakaudelle eduskunnan täysistunnossa pitämässään ryhmäpuheessa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Hopsu muistutti poliittisia päättäjiä laajan turvallisuuskäsitteen omaksumisesta, mikä auttaa valmistautumaan ja ratkaisemaan monimutkaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia haasteita.
– Moderniin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun kuuluu vahvasti laajan turvallisuuskäsitteen omaksuminen. Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, pandemiat, talouskriisit, eriarvoisuuden lisääntyminen ja kyberuhkat ovat vain muutamia esimerkkejä maailman vakautta ja rauhaa uhkaavista haasteista. Yhteisen ja realistisen tilannekuvan luomisessa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on onnistunut erittäin hyvin, Hopsu sanoi.
Hänen mukaansa selonteko vahvistaa hallitusohjelman linjaa Suomen ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta.
– Oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustajina meillä on jo vahva pohjatyö tehtynä. Ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka kuvataan mietinnössä toimintaperiaatteena, jossa johdonmukaisesti eri politiikkalohkoilla arvioidaan ja huomioidaan vaikutukset ihmisoikeuksiin. Suomen tulisi vahvistaa entisestään kansainvälisten sopimusten asettamia ihmisoikeusvelvoitteita sekä tukea konkreettisin keinoin ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden puolustajia.
Selonteossa painotetaan lisäksi sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän tärkeyttä. Koronapandemia on tuonut selvemmin näkyväksi globaalin eriarvoisuuden. Hopsu alleviivasi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä rauhan ja vakauden saavuttamiseksi.
– Suomelle on tärkeää korostaa kansainvälisen oikeuden ja monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän roolia maailman haasteiden ratkaisemisessa. Vahvistamalla yhteisiä pelisääntöjä, kansainvälisiä instituutioita ja niiden toimintakykyä, pystyvät ne paremmin edistämään myös rauhan-, vakauden ja kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita. Näiden tavoitteiden toteutuminen on koronapandemian seurauksena entistä vahvemmin uhattuna ja vaatisi maailmanlaajuista solidaarisuutta, Hopsu totesi.
Selonteko nostaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyvät kysymykset yhä akuutimpina ja suurempina haasteina. Hopsu muistutti, että vahvasti verkottuneessa maailmassa globaaleja haasteita on ratkaistava yhdessä.
– Wuhanin kaupungista Kiinasta levinnyt virus valtasi koko asutetun maailman vain muutamassa kuukaudessa. Tuotantoketjut pysähtyivät, rajat sulkeutuivat, epävarmuus tulevaisuudesta kasvoi. Koronapandemiasta on mahdollista oppia ainakin yksi asia: maailmanlaajuisia haasteita ei voida ratkaista yksin.
– Maapalloamme uhkaavien ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetikadon ehkäisemiseksi on välttämätöntä niin suurvaltojen kuin muidenkin maiden sitoutua kunnianhimoisiin ilmasto- ja luonnonmonimuotoisuustavoitteisiin ja toimeenpanna niitä yhdessä, Hopsu sanoi.
