Hallituksen syksyn budjettiriihi on vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan myös ilmastoriihi, jossa hallituksen tulisi tehdä päätökset Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista päästövähennyksistä.
Ohisalon mukaan budjettiriihessä ”ei ole oikea hetki yhdellekään puolueelle keksiä verukkeita sille, miksi päästöjen vähentämistä koskevia päätöksiä ei tulisi tehdä juuri nyt.”
– Päästövähennysten tarpeesta on jo laaja tiedeyhteisön konsensus ja erilaisista ilmastotoimista useiden vuosien virkavalmistelu. Nyt kysymys on hallituspuolueiden tahdosta ja siitä lupauksesta, jonka olemme suomalaisille antaneet, sisäministeri sanoo vihreiden hallitusryhmän kesäkokouksen budjettiriiheen päätetyistä askelmerkeistä tiedotteessaan.
– Hallituksen syksyn budjettiriihi on ennen kaikkea ilmastoriihi, koska tämän hetken suurin talouspoliittinen kysymys on, haluammeko saada taloutemme toimimaan ilmaston ja ympäristön ehdoilla vai emme. Tämäkin kesä on tuonut ilmastokriisin vaikutukset meidän kaikkien silmien eteen. Olemme nähneet ennätyshelteitä, metsäpaloja ja historiallisia tulvia ympäri maailman. Tiedeyhteisön viesti kesällä julkaistussa IPCC:n raportissa oli selvä: päästövähennysten kanssa ei voida enää odottaa, Ohisalo jatkaa.
Päätöksiä päästöleikkauksista tulisi vihreiden mukaan tehdä vielä 11 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin edestä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan listalla voisivat olla esimerkiksi liikenteen päästökaupan käyttöönotto, maatalouden uudelle tukikaudelle asetettavat selkeät päästövähennystavoitteet, peltojen raivausmaksut ja työkoneissa ja lämmityksessä käytettävien polttoaineiden veronkorotukset.
– EU:n päästökauppa on jo vauhdittanut teollisuuden ja energiantuotannon päästövähennyksiä. Alan yritykset ovat vahvasti mukana työssä ja näkevät vähähiilisyyden tulevaisuuden menestyksen pohjana. Nyt katse kääntyy sektoreihin, joita päästökauppa ei ohjaa, kuten liikenne, maatalous ja työkoneet, Mikkonen sanoo.
– Ilmastopolitiikka on myös talouspolitiikkaa. Ilmastotoimet sisältävät myös suurta taloudellista potentiaalia ja synnyttävät uutta työtä. Ilmastotavoitteet eivät toisaalta toteudu, jos talouden pohjaa ei uudisteta. Myös valtion menoja ja tuloja, kuten esimerkiksi verojärjestelmää, tulee tarkastella ilmastonäkökulmasta, Ohisalo sanoo.
