EU-parlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) sanoo, että Suomen hallituksen asettamat EU-budjettitavoitteet vaarantavat EU:n ilmasto-ohjelman. Hän katsoo, että koska Suomi vaatii tiukkaa rahoituslinjaa EU:hun, se samalla estää ilmastorahoituksen.
– Minua hämmentää, miten Suomessa ei ole tunnustettu tätä. Jos Suomen hallitus ajaa tiukkaa linjaa siinä, mikä EU:n rahoituskehys on, niin neuvotteluissa Saksa ja Ranska puolustavat maatalouden rahoitusta. Rahat, jotka leikkautuvat pois, ovat tutkimus ja ilmastorahoitus, Niinistö sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
EU-parlamentti on vaatinut, että EU kiristää ilmastotavoitteitaan. Tällä hetkellä voimassa on tavoite, jonka mukaan EU:n pitää vähentää vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistään. Vertailukohtana on vuosi 1990. EU-parlamentin mielestä tavoitteeksi pitää asettaa 55 prosenttia.
Niinistön mukaan tähän tarvitaan rahaa. Hän katsoo, että esimerkiksi Itä-Euroopan mailla on perustellut syyt odottaa, että EU rahoittaa niiden päästövähennyksiä.
– Suomen kannattaisi kaksi kertaa miettiä, estämmekö itse EU ilmastotavoitteiden ja päästövähennystavoitteiden nostamista. Emme voi samaan aikaan ajaa tiukkaa budjettiraamia ja tiukkaa ilmastotavoitetta.
EU-maat ja EU-parlamentti pohtivat parhaillaan, miten suuri on EU:n budjetti vuosina 2012–2027. EU-komissio puolestaan valmistelee ilmasto-ohjelmaa (green new deal), joka saa rahoitusta EU-budjetista.
Suomi esitti joulukuussa, että seitsemän vuoden aikana EU käyttäisi rahaa 1087 miljardia euroa. Se tarkoittaisi, että EU:n budjetti olisi 1,07 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
EU-komissio on esittänyt, että budjetti olisi 1,11 prosenttia bkt:sta. Osa EU-maista, muun muassa Saksa, taas haluaisi pienentää EU-budjettia 1,0 prosenttiin.
EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) huomauttaa, että Suomen hallitus teki esityksensä silloin, kun se toimi EU-puheenjohtajana. Puheenjohtajamaan tehtävä on etsiä kompromissia kaikkien maiden kesken, joten 1,07 prosenttia ei välttämättä tarkoita samaa kuin Suomen kanta.
– Nythän hallituksella ei ole linjaa, vaan Suomen linja on auki. Itse toivoisin, että Suomi olisi halukas investoimaan kasvua tukeviin suuntiin eikä säilyttäviin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kävi torstaina Brysselissä neuvottelemassa EU-budjetista. Hän ei kertonut, mitä Suomi tavoittelee. Hän totesi ainoastaan, että Suomi noudattaa tiukkaa linjaa.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on kutsunut koolle ylimääräisen huippukokouksen: EU-maiden päämiehet kokoontuvat helmikuun 20. päivänä pohtimaan EU:n tulevien vuosien budjettia.
EU-parlamentti on perinteisesti kannattanut isoa EU-budjettia. Perjantaina Helsingissä oli koolla seitsemän meppiä, jotka kaikki pitivät Suomen tekemää, 1,07 prosentin budjettiehdotusta piian pienenä.
