Jättipalsami (Impatiens glandulifera). LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Vieraslajien hallintasuunnitelmaa on täydennetty

Lajien torjuntaa keskitetään alueille, joilla niitä voidaan torjua mahdollisimman kustannustehokkailla keinoilla.

Suomessa hyväksyttiin viime vuonna ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU-alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille.

Suunnitelmaa on nyt täydennetty uudella suunnitelmalla, joka koskee 12 uutta EU:n vieraslajiluetteloon lisättyä lajia. Suunnitelma sisältää ensisijaiset torjuntakeinot yhdeksälle uudelle vieraslajikasville, kahdelle nisäkkäälle ja yhdelle linnulle, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan.

Suomen alkuperäistä lajistoa ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavista kasvilajeista jättipalsami ja kaukasianjättiputki sekä nisäkkäistä piisami ja supikoira esiintyvät jo vakituisesti Suomessa.

Lajien torjunta on tarkoitus jatkossa keskittää ensisijaisesti sellaisille alueille, joilla niitä voidaan torjua mahdollisimman kustannustehokkailla keinoilla.

Jättipalsamia tulee suunnitelman mukaan torjua erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden lähistöllä sekä erilaisilla rannoilla, kuten rantalehdoissa ja purojen ja jokien varsilla. Leviämistä on pyrittävä estämään erityisesti siellä, missä laji on vielä vähälukuinen. Virtavesien rannoilla torjunta tulee aloittaa yläjuoksulta.

Jättiputkien hävittäminen tulee puolestaan aloittaa asutuksen keskeltä ja virkistysalueilta. Seuraavaksi torjunta tulee suunnata uusille esiintymäpaikoille, joihin ei vielä ole kehittynyt siemenpankkia sekä esiintymiin, joista jättiputki leviää helposti ympäristöönsä. Viimeksi mainittuja alueita ovat esimerkiksi vesistöjen ja teiden varret.

Supikoira on levinnyt jo koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Supikoiran pyyntiä tulee suunnitelman mukaan tehostaa ensisijaisesti linnuston kannalta tärkeillä kosteikkoalueilla, saaristossa, lajisuojelun kannalta tärkeillä uhanlaisten lintujen pesimäalueilla ja -paikoilla sekä taantuneiden riistalintujen pesimäelinympäristöissä. Lapissa pyyntiä tulee tehostaa naapurimaihin leviämisen estämiseksi.

Piisamien määrä on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt Suomessa luontaisesti. Piisamin pyyntiä suositellaan silti jatkettavaksi edelleen, mutta erityisiä kohdistamistarpeita ei tällä hetkellä ole tiedossa. Levinneisyysalueen laajuus vaatii kuitenkin edelleen selvittämistä.

Tavoitteena on myös estää sellaisten EU-vieraslajien tulo Suomeen, joita toistaiseksi esiintyy vain Suomen rajojen ulkopuolella. Kasvilajeista näitä ovat kiehkuravesirutto, kampaärviä, peittolapaheinä, vesikaijalehti, värigunnera ja muista lajeista afrikanhanhi. Keskeinen torjuntakeino on tiedottaminen lajeihin liittyvistä riskeistä ja maahantuontikiellosta.

Suomessa koristekasveina aiemmin käytetyt mesisilkkiyrtti ja arabiansulkahirssi on myös lisätty EU:n vieraslajiluetteloon. Näidenkin lajien maahantuonti, myynti ja käyttö on vieraslajisäännösten mukaan kiellettyä.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Valmisteilla on vastaava hallintasuunnitelma myös kansalliseen vieraslajiluetteloon sisältyvistä vieraslajeista. Se on tarkoitus hyväksyä vuoden 2020 kuluessa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt