Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa myös merkittävästi Suomen väestörakennetta. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu

Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa myös merkittävästi väestörakennetta.

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, ilmenee Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Kuluneen 20 vuoden aikana C23-kaupungit, eli kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani, saivat väestönlisäystä yhteensä noin 411 000 asukasta. Vieraskielisten osuus oli 59,5 prosenttia eli noin 250 000 henkilöä.

– Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019. Sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa, ennakoi yhteysjohtaja José Valanta.

Kehitystä selvitettiin kahdella skenaariolla

Selvityksessä tarkasteltiin koko maan sekä erityisesti C23-kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitystä vuosina 2000–2019 sekä väestön ennakoitua kehitystä vuoteen 2040 saakka. Vastaavaa vieraskielisten väestöennustetta ei ole aiemmin tehty kuin yksittäisten kaupunkien osalta.

Vieraskielisen väestön tulevaa kehitystä verrataan kahden eri skenaarion, perusuran ja kasvu-uran, avulla. Perusuran skenaariossa lähdetään siitä, että vieraskielisten maahanmuutto pysyy samalla tasolla, mitä se on ollut vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Kasvu-uran skenaariossa maahanmuutto kasvaa vuosittain 25 000 henkilöllä aina vuoteen 2040 asti.

Vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli 146,2 prosentilla.

Kasvua selittävät molemmissa skenaarioissa etenkin muuttovoitot ulkomailta sekä vieraskielisten nuori ikärakenne, minkä vuoksi kuolleisuuden vaikutus luonnolliseen väestönlisäykseen on vähäinen.

Kasvu keskittyy kaupunkeihin

Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Vieraskielisten määrä kasvaa kaikissa näissä kaupungeissa.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

– Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, kertoo selvityksen vastuuhenkilö, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.

Suomen väestörakenne muuttuu

Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa myös merkittävästi Suomen väestörakennetta.

– Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän samana vuonna, kertoo Aro.

Selvityksen mukaan muuttoliike vähenee kuntien ja alueiden välillä 2020- ja 2030-luvuilla nuorten ikäluokkien pienentyessä. Samalla kasvavien kaupunkiseutujen muuttovoitot alenevat.

Kuntien sekä saman toiminnallisen alueen sisäisissä muuttoliikkeissä ei kuitenkaan tapahdu olennaisia muutoksia.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt