Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Vientiteollisuus: Työajan pidentämisellä suuret vaikutukset

Lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä.

Työajan pidentämisellä on yllättävän suuret työllisyysvaikutukset taloudessa, arvioi Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Helle sanoi viikonloppuna, että kilpailukykysopimuksessa sovitun 24 tunnin työajanpidennyksen on jatkuttava.

Työajan pidentäminen on voimistanut hyvän työllisyyskehityksen kierrettä, jota ei kannattaisi katkaista, arvioivat vientiteollisuuden työnantajaliitot Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry.

Tänään julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen mukaan 40 prosenttia kilpailukykysopimuksen vaikutuksista syntyy, koska työaikaa on pidennetty 24 tunnilla. Loput työllisyysvaikutukset selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen alentamisella.

Työtuntien lisääminen luo 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Nykyhallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaa, että Etlan arvion mukaan tarvittaisiin noin 40 000 työpaikkaa niiden lisäksi, jotka talousennusteiden mukaan ovat syntymässä.

– Etlan tutkimus osoittaa, että työajan pidentämisellä on yllättävän suuret työllisyysvaikutukset taloudessa. Yritysjohtajien mukaan työajan pidennys on muiden muassa lisännyt tuotantoa ja helpottanut töiden järjestelyä. Kokonaishyödyt arvioidaan korkeiksi, Helle sanoi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Nämä yritystason arviot käyvät ilmi erillisestä laadullisesta selvityksestä, johon haastateltiin 19:ää teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksen edustajaa. Selvityksen on tehnyt aiemmin Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtajana toiminut Risto Alanko.

Paikallinen sopiminen kehittynyt

Vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Globaaleissa konserneissa suomalaiset yksiköt ovat pystyneet paremmin kilpailemaan myös investoinneista konsernien sisällä. Kun suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky on kasvanut, työllistämisen edellytykset ovat parantuneet.

– Monella työpaikalla paikallinen sopiminen on kehittynyt, kun yhteistyössä on haettu hyvin toimivia tapoja soveltaa lisätunteja. Tästä huolimatta asenteiden muuttamisessa on vielä tekemistä, sillä kaikissa yrityksissä työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ole ymmärtäneet työajan pidentämisen tärkeyttä, arvioi Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

Taloudellista merkitystä on esimerkiksi sillä, että lisätunneilla on voitu pitää tuotanto käynnissä myös helatorstaisin tai kalliita ylityötyötunteja on voitu välttää. Vähäpätöisiä eivät ole laatuseikatkaan, joita yritykset ovat tavoitelleet kohdistamalla lisätunteja esimerkiksi henkilöstön työturvallisuus- ja ympäristökoulutuksiin.

– Työajan pidentäminen on kiistatta parantanut Suomen kilpailukykyä ja luonut uusia työpaikkoja. Tätä hyvän kierrettä ei kannattaisi katkaista, varsinkaan nyt, kun hallitus tavoittelee työllisyyden parantamista ja vientiteollisuus joutuu jo varautumaan kysynnän heikkenemiseen, korostaa Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.

Hollménin mukaan kiky-tunneilla on ollut suuri merkitys vientiteollisuuden kokonaisuudelle, mikä on talousnäkymien kannalta erittäin tärkeää tilanteessa, jossa talouskehitys muuttuu epävarmemmaksi sekä globaalien että kotimaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

– Kiky-tunnit ovat ehdottoman tarpeellisia työllisyystavoitteen kannalta. Hallitus on asettanut kunnianhimoiset työllisyystavoitteet. Nyt talousnäkymät näyttävät sulavan sen alat pois.

– Työvoimakustannusten nousu alentaa työllisyyttä, ja tämä on Suomen ajankohtainen haaste.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt