Mitä nuorempi kuljettaja on, sitä huonommin hän mieltää vesiliirron vaaran huonoilla renkailla. LEHTIKUVA/TEEMU SALONEN

Vesiliirto on nuorille kuljettajille mysteeri

Rengasriskeissä korostuu muutenkin onnettomuuksille altis nuorten kuljettajien ryhmä.

Viime viikolla järjestetty Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin Rengasratsia-rengasturvallisuuskampanja tuli tarpeeseen, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Syksyn saapuessa on hänen mukaansa ilahduttavaa, että peräti 87 prosenttia vastaajista tunnistaa vesiliirtoriskin ja huonojen renkaiden välisen yhteyden. Samalla lukemat kätkevät kuitenkin taakseen huolestuttavan havainnon.

– Kun 55–74-vuotiaista autoilijoista vesiliirtoriskin tunnistaa 95 prosenttia eli käytännössä jokainen, 18-34-vuotiaiden kuljettajien ryhmässä vastaava luku on vain 70 prosenttia. Mitä nuorempi kuljettaja on, sitä huonommin hän mieltää vesiliirron vaaran huonoilla renkailla. Käytännössä kolmasosa onnettomuusaltteimmasta ikäryhmästä ei tunnista riskiä, ja se osuus on liian suuri, Nuora kertoo.

Nuorten eli 15–24-vuotiaiden kuljettajien kuolemanriski tieliikenteessä on Liikenneturvan mukaan kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Ikäryhmän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista lähes puolet (40 %) johtuu erilaisista tieltä suistumisista.

– Ajokäytös, asenne ja vesiliirtoon johtavat rengaspuutteet kulkevat käsi kädessä. Tuhannen taalan kysymys onkin se, miten liikenneturvallisuustyössä oppisimme tavoittamaan nuoret kuljettajat aiempaa paremmin. Se on koko Suomen yhteinen haaste, Nuora sanoo.

Moni ajaisi sakkorenkaitakin liukkaammilla

Kun Rengasratsia-rengasturvallisuuskampanja alkoi vuonna 1997, suomalaiset ajoivat keskimäärin huomattavasti huonokuntoisemmilla renkailla kuin nykyisin.

– Samalla lukujen taakse kuitenkin kätkeytyy karuna tosiasiana se, että suomalaiset autoilijat tuntevat renkaansa ja huomioivat rengaspuutteiden aiheuttamat riskitkin melko huonosti, Nuora tiivistää.

Autonrengasliiton kuluttajatutkimuksessa kävi ilmi, että selvästi yli puolet (60 %) tarkastaa uriensa syvyyden vain renkaiden kausivaihdon yhteydessä. Vaikka saman tutkimuksen mukaan 36 prosenttia vastaajista tuntee renkaiden ”sakkorajat”, joka kolmas autoilija uskoo kesärenkaan lain vaatiman urasyvyyden minimin olevan vain 1.0–1,4 millimetriä.

– Osuus on huima, sillä yleinen turvasuositus urasyvyydeksi sadekelille on neljä millimetriä, jota matalammat urat eivät enää ohjaa vettä renkaan ja asvaltin välistä tehokkaasti pois. Silti moni olisi valmis ajamaan nykyistä 1,6 millimetriä sakkorajaakin huonommilla renkailla, Nuora kertoo.

Uusimaa ajaa uusimmilla renkailla

Hyvät renkaat ovat kuitenkin halpa henkivakuutus. Onnettomuustutkintalautakunnan mukaan erilaiset renkaisiin liittyvät puutteet, kuten kuluneisuus ja ajokeliin sopimattomuus, ovat myötävaikuttaneet vuosittain keskimäärin 28 kuolemaan johtaneen onnettomuuden syntyyn.

Tämä osuu yhteen kuluttajatutkimuksen kanssa. Kaikista vastaajista puolet ilmoitti ajaneensa renkaansa aivan loppuun ennen uusien ostamista. Vastauksissa korostuu nuorten kuljettajien ryhmä, joista renkaansa sakkorajalle ilmoittaa ajavansa kaksi kolmesta vastaajasta (66 %).

– Se on turhaa säästämistä, jolla voi lopulta olla todella kova hinta. Rengas on kuitenkin ainoa tekijä, joka pitää auton kiinni tiessä, tai sitten ei pidä, Nuora toteaa.

Uusimmilla renkailla ajetaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Vastaajista 57 prosenttia vastaajista hankkii hyvissä ajoin uudet renkaat kuluneiden tilalle.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt