Suomen vientikehitys poikkeaa Vesa Vihriälän mukaan Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista selvästi heikompaan suuntaan niin bruttoviennin kuin viennin arvonlisänkin suhteen.
– Muissa maissa vienti on sekä bruttona että arvonlisällä mitattuna kasvanut selvästi Vihriälä muistuttaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa. Hän kommentoi viimeaikaisia väitteitä viennistä ja kilpailukykysopimuksen tarpeettomuudesta.
Suomen viennin heikkouden alkusyynä ovat hänen mukaansa tunnetut ict- ja paperisektorin vientiongelmat, investointitavaroiden kysynnän väheneminen ja 2014 lähtien myös Venäjän heikentynyt kysyntä. Nämä menetykset johtivat noin 100 000 teollisuustyöpaikan katoamiseen.
– Talouskasvun kannalta ongelmallista oli se, että työpaikkoja katosi erityisesti sellaisessa tuotannossa, jossa tuottavuus oli ollut korkea. Parempi kustannuskilpailukyky ei olisi estänyt alkuperäisiä sokkeja, mutta se olisi lieventänyt niiden vaikutusta työllisyyteen notkahduksen alkuvaiheessa ja nopeuttanut tuotannon kääntymistä kasvuun, Vihriälä kirjoittaa.
Viimeisen vuoden myönteiselle vientikehitykselle on Vihriälän mukaan luultavasti useita syitä.
– Yksi on epäilemättä markkinoiden kasvun nopeutuminen. Mutta on uskottavaa, että myös Suomen kustannuskilpailukyvyn paranemisella vuodesta 2015 lähtien on ollut havaittuun kehitykseen myönteinen vaikutus, vaikka sen suuruutta onkin vielä vaikea arvioida.
Tämä paraneminen on hänen mukaana perustunut sekä palkkamalttiin että vuoden 2016 keväällä solmittuun kilpailukykysopimukseen.
– Kummankaan merkitystä ei ole aihetta vähätellä, Vihriälä painottaa.
