Verkkouutiset

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Vesa Vihriälä: Nyt tarvitaan veronkiristyksiä ja menoleikkauksia

Työelämäprofessorin mukaan julkisen velan kasvu ei taitu hallituksen rakenteellisilla toimilla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiotieteiden tohtori, työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan julkisen velan kasvu ei ole taittumassa ilman uusia päätöksiä.

– Julkistaloutta vahvistavat rakenneuudistukset ovat edelleen tärkeintä. Mutta realismia on, että tarvitaan myös verotuksen kiristämistä ja menojen leikkauksia, työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa ikäviä päätöksiä jää tulevillekin hallituksille.

Vihriälän mukaan Suomi on toipumassa hyvin koronakriisistä, mutta nykyinen noin kolmen prosentin kasvuvauhti tulee hidastumaan viimeistään vuonna 2023 ja keskipitkän ajan kasvunäkymä on vaisu.

– Työvoiman saatavuusongelmat ovat jo vuoden 2019 tasolla. Tuottavuuden kasvun nopeutumisesta ei ole merkkejä, Vihriälä toteaa.

Hänen mukaansa tällainen kasvunäkymä merkitsee, että alijäämät pitävät velan BKT-suhteen nousussa.

Hallitus ei ole kyennyt päättämään toimenpiteistä

Valtiovarainministeriön ennen kesää esittämän arvion mukaan velkasuhteen taittamiseen tarvittaisiin julkisen talouden rakenteellisen eli suhdanteista riippumattoman tasapainon paraneminen runsaalla kahdella miljardilla eurolla ilman uusia pysyviä menoja lisääviä ja verotuloja vähentäviä päätöksiä.

Hallitus on kestävyystiekartassaan ilmoittanut pyrkivänsä julkisen velan BKT-suhteen taittamiseen rakenteellisilla uudistuksilla, jotka nostavat työllisyysastetta, vahvistavat tuottavuuden kasvua ja tehostavat julkisen sektorin toimintaa. Menojen leikkaukset tai merkittävät verojen korotukset eivät kuulu ohjelmaan.

– Hallitus ei kuitenkaan ole kyennyt päättämään toimenpiteistä, jotka johtaisivat julkisen talouden parantamiseen tavoitteen edellyttämällä tavalla, Vihriälä toteaa.

Toteutettujen uudistusten voidaan Vihriälän mukaan arvioida lisäävän merkittävästi työllisyyttä, mutta valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden tasapaino vahvistuu vuositasolla vain noin 450 miljoonalla eurolla.

– Budjettiriihi ei sanottavasti muuttanut tilannetta.

Uusien ikävien päätösten tarve hankala hallitukselle

Keväällä kehysriihessä tehty päätös työllisyyttä parantavista toimista niin, että julkinen talous vahvistuu 110 miljoonalla eurolla, lykättiin täsmennettäväksi helmikuussa.

– Tämän kokonaisuuden valmistelusta tihkuneet tiedot eivät viittaa kovin voimakkaisiin muutoksiin esimerkiksi työttömyysturvan työhön kannustamisen lisäämiseksi, vaikka juuri nykyisessä korkeasuhdanteessa tällaisten muutosten hyödyt olisivat suurempia ja haittavaikutukset pienempiä kuin heikomman kysynnän oloissa.

Näin ollen Vihriälän mukaan näyttää siltä, ettei velkasuhteen taittamiseen tulla pääsemään pelkästään tällä hallituskaudella tehtävin rakenteellisin toimin.

– Jos tavoitteesta halutaan pitää kiinni, olisi joko joitakin menoja leikattava tai/tai joitakin veroja kiristettävä. Ja mieluimmin niin, että meno- ja veromuutokset palvelevat samalla rakennepolitiikan tavoitteita, Vihriälä linjaa.

Vihriälä kuitenkin arvelee, että uusien ikävien päätösten tarve on hankala hallitukselle.

– Onkin syytä epäillä velan taittumistavoitteen toteutumista tämän hallituksen aikana tehtävin päätöksin.

Esko Ahosta ja Paavo Lipposesta mallia

Opposition esittämistä keinoista Vihriälä toteaa, että ajatus veronkevennyksistä talouden kasvun piristämiseksi istuu huonosti tavoitteeseen pienentää alijäämiä.

– Tutkimuksesta ei taida juurikaan löytyä tukea väitteelle itsensä rahoittavista veronalennuksista. Nopeasti toteutettavat, korkeasuhdanteeseen ajoittuvat merkittävät veronalennukset olisivat myös suhdannepoliittisesti outoja, Vihriälä kirjoittaa.

Vihriälä kehottaa nykypäättäjiä miettimään Esko Ahon (kesk.) hallitusta, joka joutui heittämään hallitusohjelmansa roskakoriin ja tekemään monia karuja, kansalaisten vihaamia päätöksiä. Paavo Lipponen (sd.) puolestaan lupasi jo ennen vaaleja kovia leikkauksia ja hänen hallituksensa toteutti ne.

– Kumpikin hallitus teki epäilemättä huonojakin päätöksiä. Suomen talouden Ahon ja Lipposen hallitukset saivat kuitenkin vahvalle kasvu-uralle ja julkisen talouden velkaantumisen taittumaan, Vihriälä toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)