– Verovähennys on vaikuttava väline yritysten kannustamiseksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tarvitaan nyt käytössä olevaa vähennystä laajempi verokannustin, joka on pysyvä, selkeä ja hallinnollisesti kevyt, sanoo johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä.
Kolmannes yrittäjistä sanoo, että tutkimus- ja kehittämisvähennys kannustaa lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa, kertoo Yrittäjägallup. Eri mieltä asiasta on 33 prosenttia ja asiaa ei osaa arvioida 34 prosenttia.
Vahvinta usko on teollisuudessa. Iältään vanhemmat yrittäjät suhtautuvat asiaan myönteisemmin kuin nuoremmat yrittäjät.
– Määrä on merkittävä. Jos vähennys kannustaisi edes joka kolmatta yrittäjää lisäämään kehittämistoimintaansa, tarkoittaisi se useampaa kymmentä tuhatta yritystä, Kuismanen sanoo.
– Kun talous on isojen muutosten kourissa, on kehittämistoimia tekevien pk-yritysten määrää lisättävä ja panostuksia kasvatettava. Tähän parhaiten vaikuttavat avustus- ja verovivut on käännettävä, toteaa digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.
Yli puolet yrittäjistä on sitä mieltä, että vähennyksen pitäisi kattaa myös alihankintana tehty tutkimus- ja kehittämistoiminta.
– Nykyinen verovähennys kattaa korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta hankitut palvelut. Vähennys pitää laajentaa kattamaan yrityksiltä hankitut tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä yrityksen itse tekemän tutkimuksen ja kehittämisen palkkakulut, Mikkilä sanoo.
Asia on erityisen ajankohtainen, koska parhaillaan parlamentaarinen TKI-työryhmä etsii ratkaisua julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen.
Ryhmä on pyytänyt lausuntoja työskentelynsä tueksi. Vasta se järjesti laajan kuulemistilaisuuden rahoituksen tulevaisuudesta.
Tutkimuslaitos Kantar selvitti Yrittäjägallupissa yritysten mielipiteitä Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 1[nbsp]029 yrittäjää ja yrityksen edustajaa. Virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.