Palvelualojen työnantajat Palta kummeksuu verottajan ohjeistusta, jonka mukaan erilaisten vapaa-ajan liikuntapalveluiden arvonlisävero vaihtelee sen mukaan, tarjotaanko palvelua paikan päällä vai esimerkiksi kuukausimaksullisena digipalveluna.
Paikan päällä tai livenä striimin kautta järjestettävissä palveluissa yritykset saavat hyödyntää alennettua kymmenen prosentin alv-kantaa. Arvonlisävero kuitenkin nousee Verohallinnon ohjeen mukaan 24 prosenttiin, jos palvelun haluaa tarjota aikaan sitomattomana digipalveluna.
– Jos yritys järjestää esimerkiksi joogatunnin studiolla tai suorana lähetyksenä, arvonlisävero on kymmenen prosenttia, mutta tallenteena vaikkapa kuukausimaksullisessa tuntikirjastossa veron osuus on 24 prosenttia. Korkeampi vero näkyy usein suoraan kuluttajan maksamassa hinnassa, ja nykyinen ohjeistus kohteleekin epäreilusti niin yrityksiä kuin kuluttajia. Käytäntö on aivan älytön. Alennettua verokantaa voitaisiin käyttää nykylakien puitteissa kaikissa liikuntapalveluissa Verohallinnon ohjetta päivittämällä, toteaa tiedotteessa digitalisaatiosta ja innovaatioista vastaava asiantuntija Jari Konttinen Paltasta.
Samaa alennettua 10 prosentin alv-kantaa sovelletaan liikuntapalveluiden lisäksi myös muun muassa kulttuuri-, urheilu- ja viihdetapahtumien sisäänpääsymaksuihin.
– Verotus ei ole kaikilta osin pysynyt digitalisaation perässä, mikä aiheuttaa erityisen paljon hallaa yrityksille näin korona-aikana, kun useita palveluita voi järjestää ainoastaan verkossa. Monelle yritykselle on voinut olla myös epäselvää, miten digitaaliseksi vietyä palvelua verotetaan. Arvonlisäverokantoja ja niihin liittyvää tulkintaa ja ohjeistusta on yhtenäistettävä pikaisesti, Konttinen sanoo.
Hän muistuttaa, että digitaalisilta palvelumarkkinoilta löytyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
– Verotuksen ja sääntelyn tulee kannustaa uusien digiratkaisujen innovointiin, ei hidastaa sitä. Kansallisen sääntelyn ohella pitää voida vaikuttaa myös EU:n arvonlisäverodirektiiviin uudistamiseen, Konttinen painottaa.
