Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan tuoreet tiedot taloudesta ovat hieman odotettu vahvempia, mutta alkuvuoden luvut kertovat talouskasvun jäävän silti tänä vuonna todennäköisesti kolmea edellisvuotta heikommaksi.
Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Talouskasvu on Kuoppamäen mukaan suurelta osin kotimaisen ostovoiman varassa. Ostovoimaa tukevat palkkasumman kasvu, alhainen inflaatio ja korkojen lasku. Ulkomaankauppa ei tällä hetkellä tue talouskasvua, ja rakentamisbuumikin on kääntymässä loivaan luisuun.
– Kotimaisen ostovoiman nousu on lähitulevaisuudessa harvoja kasvua tukevia tekijöitä, joten kiristyvä verotus tyrehdyttäisi yhden harvoista talouskasvua tukevista tekijöistä, Kuopppamäki varoittaa tiedotteessaan.
Talouskasvun eväät ovat Kuoppamäen mukaan tyrehtymässä, ellei Antti Rinteen (sd.) hallitus onnistu nostamaan työllisyysastetta, lisäämään tuottavuutta parantavia investointeja ja vähintään säilyttämään yritysten kilpailukykyä.
– Kansainvälisen suhdanteen tuoma myötätuuli on hyytymässä ja työllisyysasteen nousu on jo pysähtynyt, Kuoppamäki muistuttaa.
Finanssipolitiikan liikkumavara on hänen mukaansa kapea. Valtio velkaantuu edelleen kolmen vuoden nousukauden jälkeen, ja ikääntymisen aiheuttamat kustannuspaineet odottavat ensi vuosikymmenellä.
Toisaalta paniikkiinkaan ei hänen mielestään ole syytä.
– Suomen talouden kilpailukyky on kohentunut ja talouskasvu riittää toistaiseksi ainakin ylläpitämään työllisyyttä. Suomen valtion ennätysmatalat korot mahdollistaisivat järkevien ja kestävien talouden toimintaedellytyksiä tukevien investointien toteuttamisen, mutta voi olla vaikea saavuttaa laajaa konsensusta siitä mitä nämä voisivat olla, Kuoppamäki arvioi.
