Verkkouutiset

Verohallinto tehostaa veronkierron valvontaa

Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyy veronkierron ja tulojen salaamisen ilmiöitä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Näiden torjumiseksi tarvittaisiin maailmanlaajuisen yhteistyön lisäksi myös tehokkaampaa lainsäädäntöä, ilmenee Verohallinnon tuoreesta selvityksestä. Verohallinnon uusi valvontaprojekti selvittää hallintarekisteröityihin osakkeisiin liittyviä järjestelyjä.

Tulojen ja varojen salaaminen viranomaisilta on muuttunut viime vuosien aikana merkittävästi vaikeammaksi. Tämä on saanut esimerkiksi aikaisemmin pankkisalaisuutta hyödyntäneet toimijat kehittämään uusia tapoja verojen välttämiseksi.

– Ulkomaisten henkivakuutusyhtiöiden tarjoamia ns. vakuutuskuoria on ollut mahdollista hyödyntää sijoittamisen ohella myös verojen välttämiseen tähtäävissä järjestelyissä. Verohallinto tutkii parhaillaan, onko joissain näistä tapauksista kyse veronkierrosta, kertoo Harmaan talouden selvitysyksikön ylitarkastaja Antti Tokola Verohallinnosta.

Selvityksen mukaan verovalvonnassa on viime vuosina myös havaittu keinotekoisia maastamuuttotilanteita aikaisempaa enemmän. Niihin on toisinaan liittynyt välittömästi muuton jälkeen tapahtuva sijoitusvarallisuuden myynti ja muutot ovat suuntautuneet usein valtioihin, joissa luovutusvoittoja ei veroteta.

Veroparatiisiyhtiöiden ja pankkisalaisuuden hyödyntämiseen perustuvat järjestelyt pysyivät lähes täysin pimennossa aina 2010-luvulle saakka. Tilanne muuttui, kun finanssikriisin jälkeen veroparatiisit painostettiin tietojenvaihtoon ja pankkisalaisuus murtui.

Myöhemmin Verohallinto sai myös ensimmäistä kertaa välineet valvoa Suomen rajat ylittävää rahaliikennettä ja ulkomaisten luottokorttien käyttöä Suomessa. Vuonna 2017 yli sadan maan välillä käynnistetty automaattinen tilitietojenvaihto on tuonut verovalvonnan käyttöön ennennäkemättömän määrän tietoa kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista.

Lainsäädännössä ja sopimusverkostoissa yhä kehitettävää

Verohallinnon mukaan automaattisen tilitietojenvaihdon ja kansainvälisen perinnän sopimusverkoston ulkopuolella on edelleen joitain sijoitustoiminnan kannalta keskeisiä valtioita.

Lisäksi Suomen kansallisessa lainsäädännössä on muutamia olennaisia puutteita. Esimerkiksi hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavista osingoista perittävä lähdevero on ollut mahdollista välttää eri tavoin.

– Osingonjakopäivän ympärillä tehtyihin kauppoihin perustuviin lähdeveron välttämisjärjestelyihin olisi mahdollista puuttua lainsäädäntötoimin ja verosopimuksia muuttamalla, Tokola sanoo.

Lähdeveron välttämiseen tähtäävät järjestelyt ja niin kutsutut cum/ex- ja cum/cum -kaupat ovat laajamittainen kansainvälinen ilmiö, joka on aiheuttanut merkittäviä veronmenetyksiä useissa Euroopan maissa. Ilmiöllä tarkoitetaan osingon maksuhetken ympärillä tapahtuneita järjestelyjä ja kauppoja, joilla pyritään saamaan veroetuja.

– Käynnistimme tämän vuoden alussa valvontaprojektin, jonka tavoitteena on selvittää paitsi ilmiön laajuus Suomessa, myös tehdä kattavia valvontatoimia ilmiön kitkemiseksi, kertoo valvontajohtaja Marko Myllyniemi Verohallinnon yritysverotusyksiköstä.

Projekti on käynnistynyt vertailutietoaineistojen keräämisellä. Ilmiön luonteesta johtuen tutkiminen on kuitenkin haastavaa ja edellyttää jatkossakin yhteistyötä muiden maiden verohallintojen kanssa.

– Näkemyksemme mukaan valvontaprojekti tulee olemaan pitkäkestoinen. Julkaisemme ensimmäisiä havaintoja mahdollisesti vielä loppuvuoden aikana, Myllyniemi kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)