Energiateollisuus ry:n mukaan Energiavirasto muutti lainvoimaisia vahvistuspäätöksiä kesken vuosien 2020-2023 valvontajakson. Uudet valvontamenetelmät tulivat voimaan vuoden 2022 alussa.
– Muutosten seurauksena sähköverkkoyhtiöiden sallittu liikevaihto laskee tänä vuonna 295 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuudesosaa kokonaisliikevaihdosta. Muutos on energia-alan kannalta kohtuuton ja se vaikeuttaa merkittävästi monen verkkoyhtiön mahdollisuuksia rahoittaa vanhenevan verkon vaatimat investoinnit, Energiateollisuus sanoo tiedotteessaan.
Lähes kaikki Suomen jakeluverkkoyhtiöt hakevat viraston päätöksiin muutosta. Yhtiöt haluavat selvittää oikeuden näkemyksen siitä, ovatko muutokset ennakoivan valvonnan vastaisia ja täyttävätkö ne lain ja asetusten vaatimukset. Sähköverkkoyhtiöiden valitus on toimitettu markkinaoikeuteen.
– Sähköverkkoyhtiöiden mielestä muutos on kohtuuton ja lainvastainen. Muutos on ristiriidassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa, sillä se pakottaa verkkoyhtiöt karsimaan verkkoinvestointejaan samalla, kun yhteiskunnan sähköriippuvuus kasvaa, sanoo Energiateollisuus ry:n verkkoliiketoiminnoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen.
Energiavirasto perustelee muutoksia 1.8.2021 voimaantulleella sähkömarkkinalain muutoksella. Virasto katsoo, että sähkömarkkinalain muutoksessa esitetty pidennys velvoittaa virastoa muuttamaan lainvoimaisia vahvistuspäätöksiä kesken valvontajakson.
Muutosten seurauksena viranomaisen määrittämä sallittu tuotto laskee ja valvontamenetelmien mukainen tuottopohja pienenee.
Hännisen mukaan muutoksen kohtuuttomuutta kuvaa se, että toimitusvarmuustavoitteiden määräajan pidentämisestä seuraava teoreettinen säästö eli noin 76 miljoonaa euroa vuodessa on huomattavasti pienempi kuin edellä mainittu sallitun liikevaihdon lasku eli tänä vuonna 295 miljoonaa euroa.
– Liikevaihdon kohtuuttoman laskun seurauksena verkkoyhtiöiden mahdollisuudet tehdä verkon ylläpidon ja kehittämisen kannalta välttämättömiä investointeja heikkenevät, Hänninen toteaa.
Hänen mukaansa sääntelyriskin realisoituminen pysäyttää investointeja ja heikentää siten alan työllisyysvaikutuksia.
– Lisäksi lainvoimaisten päätösten muuttaminen kesken valvontajakso heikentää luottamusta viranomaiseen ja laskee Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Energiaviraston päätös vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Toimitusvarmuustavoitteet karkaavat samalla, kun yhteiskunnan sähköriippuvuus kasvaa.
Sähkönkäyttö lisääntyy lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoon. Tämä ei ole mahdollista ilman, että vanhenevaa sähköverkkoa uudistetaan.
– Suomen hiilineutraalisuustavoite edellyttää sähkönkäytön merkittävää kasvua, jolle toimiva, vahva ja luotettava jakeluverkko on edellytys, Hänninen sanoo.
Valituksen allekirjoittaneet verkkoyhtiöt toteavat, että vahvistuspäätösten muutokset eivät perustu lain muuttumiseen eivätkä riippumattoman sääntelyviranomaisen harkintaan.
– Muutokset ovat ristiriidassa ennakollisen valvonnan vaatimusten kanssa ja rikkovat valvontamenetelmien muodostaman kokonaisuuden. Vahvistuspäätösten muutokset rikkovat lisäksi suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteita ja ovat ristiriidassa omaisuudensuojan kanssa, verkkoyhtiöt katsovat.
