Kiinan verkkokaupan kirjelähetysten lajittelua pääkeskuksessa Helsingissä. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Verkkokauppa jatkaa kovaa kasvua

Viime vuonna suomalaisten digiostokset kasvoivat noin kuusi prosenttia, ja kasvun ennakoidaan vahvistuvan.

Kaupan liitto on huolissaan siitä, että esimerkiksi kiinalaiselta verkkokaupalta ei edellytetä samoja sääntöjä kuin EU:ssa toimivalta kaupalta.

Verkkokaupan markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti jo vuosikausia, ja kasvu jatkuu edelleen. Maailman suurimman verkkokauppamarkkinan, Kiinan, ennustetaan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana jopa yli 70 prosenttia, ja toiseksi suurimman Yhdysvaltain lähes 50 prosenttia.

Suomessa digishoppailun ennakoidaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä runsaat 40 prosenttia, suurin piirtein samaa vauhtia kuin muissakin Pohjoismaissa.

– Muissa Pohjoismaissa kasvu nojaa kuitenkin pitkälti vuotuisen ostoskorin kasvuun. Toki Suomessakin ostosmäärät kasvavat, mutta eivät yhtä paljoa kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa. Meillä digiostamisen kasvu perustuu muita Pohjoismaita enemmän ostajamäärän kasvuun, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa suomalaisten verkkokauppamarkkinoiden kehitystä.

Viime vuonna digiostokset niin koti- kuin ulkomaisistakin verkkokaupoista kasvoivat noin kuusi prosenttia, ja nettomyynti suomalaisille kuluttajille oli lähes kolme miljardia euroa. Tänä vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan noin yhdeksän prosentissa. Reippaimmin kasvoivat ruoan ja juomien verkko-ostokset, noin 11 prosenttia sekä sisustuksen ja kodin käyttötavaroiden ostokset noin kymmenen prosenttia.

Käyttötavaroiden ostaminen siirtyykin yhä enemmän digikanaville. Esimerkiksi elektroniikan ostoksista tehdään nyt noin 40 prosenttia digitaalisesti, kun vuonna 2023 osuuden ennustetaan olevan jo noin 60 prosenttia.

Mobiiliostaminen on parin viime vuoden aikana yleistynyt. Viime vuonna jo 39 prosenttia ostoksista tehtiin mobiilisti eli puhelimella tai tabletilla, kun vuonna 2016 osuus oli vain 27 prosenttia. Toimivien ratkaisujen kehittäminen onkin olennaista suomalaiselle erikois- ja käyttötavarakaupalle, jotta kansainväliset kilpailijat eivät nappaisi asiakkaita huonojen tai olemattomien mobiilisovellusten vuoksi.

Kansainvälinen verkkokauppa pelaa eri säännöillä

Vähittäiskaupan digitalisoituminen kiristää kansainvälistä kilpailua kuluttajista. Alan sääntely on kuitenkin kivijalkakaupan aikakaudelta. Muun muassa puutteellinen kuluttajaturvallisuuden valvonta ja kansainvälisen postijärjestelmän määräämät lähetyskulut tukevat usein EU:n ulkopuolista verkkokauppaa kotimaiseen verrattuna.

Tutkimuslaitos Copenhagen Economicsin tutkimus postipalveluiden hintojen vaikutuksista Suomen ja Ruotsin verkkokauppaan paljastaa, että Maailman postiliiton (UPU) päätemaksujen ja kotimaisten lähetysmaksujen ero voi syödä moninkertaisesti verkkokaupan tuotteen voittomarginaalin.

Keskimäärin kotimaisen verkkokaupan maksama Postin lähetysmaksu on 46 prosenttia suurempi kuin saapuvan postin, esimerkiksi kiinalaisen verkkokaupan, päätemaksut. Ruotsissa ero on vieläkin suurempi, peräti 57 prosenttia.

UPU-maksujen lisäksi eurooppalaisen kaupan kustannuksia lisää turvallisuus- ja laatustandardit, joita aasialaisen verkkokaupan ei käytännössä tarvitse noudattaa. Kaupan liiton selvityksen mukaan EU-standardit täyttävän tuotteen hankintahinta suomalaiselle vähittäiskaupalle voi olla jopa 20−70 prosenttia suurempi kuin kiinalaiselle kaupalle.

– Lainsäädännön vaatimukset, yritysten tekemä omavalvonta ja ulkopuolisilta ostettava auditointi turvaavat kuluttajaa, mutta nostavat hintaa. Kun tähän lisätään suomalaisen kaupan maksamat postimaksut ja tuonnin tullit, on helppo huomata, että eurooppalaiseen kauppaan kohdistuu merkittävää kilpailuhaittaa, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto summaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt