Venäjän perustuslain äskettäiset muutokset viestivät sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa johtavan Andrei Kolesnikovin mukaan siitä, että presidentti Vladimir Putin on valmis pitämään kiinni vallastaan kaikin tarvittavin keinoin.
– Olemme todistamassa Venäjän poliittisen järjestelmän yhä pitemmälle menevää ”francoistamista”. Putin pohjustaa edellytyksiään jatkaa elinikäisenä valtionpäämiehenä, kuten Espanjan Francisco Franco teki vuonna 1947 säädetyllä vallanperimyslailla, Kolesnikov sanoo Project Syndicate -verkkojulkaisun tuoreessa artikkelissa.
– Kun muu Eurooppa sodanjälkeisenä aikana vaurastui, Espanja näivettyi vuosikymmen toisensa jälkeen Francon yhä tokkuraisemmaksi käyneen hallinnon alla. Putin näyttää ottaneen asiakseen yltää vastaavalle hitauden tasolle politiikassa, taloudessa ja yhteiskunnassa, hän toteaa.
Putin kuitenkin poikkeaa Kolesnikovin mukaan äärioikeistolaisesta Francosta siinä, että tämä oli ratkaissut kysymyksen seuraajastaan palauttamalla kuolemansa jälkeen Espanjan monarkian ja nostamalla Juan Carlosin maan valtaistuimelle.
– Putin on sen sijaan johdattamassa Venäjää umpikujaan. Hänhän ei voi tuoda tsaaria takaisin – niinpä hän on vain lykännyt vallanperimysongelman eteenpäin. ”Après lui, le déluge.” [”Hänen jälkeensä vedenpaisumus.”], Kolesnikov ironisoi.
Vastarinta voi ryöpsähtää
Presidentti Putinia ei näytä Kolesnikovin mukaan enää kiinnostavan niinkään se, millaista kannatusta hän todellisuudessa nauttii, vaan pikemminkin se, kuinka laajalta se on mahdollista saada vaikuttamaan.
Perustuslaista järjestettyä kansanäänestystä Kolesnikov pitää pelkkänä teatterina, sillä muutokset oli tosiasiassa hyväksytty duumassa jo kuukausia aiemmin. Vaikka moni joutui äänestämään painostuksen alaisena, Kreml saattoi kuitenkin väittää, että lähes 78 prosenttia venäläisistä olisi antanut tukensa Putinin tavoitteet sinetöineelle lakiuudistukselle.
Kremlin harjoittama äänestäjien painostus saattaa Kolesnikovin mukaan lyödä sormille jo ensi vuoden aluevaaleissa, joiden yhteydessä valitaan myös federaation kansanedustajat.
– Toisin kuin kansanäänestyksessä, silloin ihmisillä on mahdollisuus antaa myös protestiääniä, hän muistuttaa.
Myös poliittisten vastustajien erottamiset, pidätykset ja muu vainoaminen voivat hänen mukaansa vähitellen kääntyä Putinia vastaan. Siitä antavat esimakua Venäjän kaukoidässä jo neljättä viikkoa jatkuvat protestit.
– Putinin skleroottisella hallinnolla ei silti ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin turvautua samoihin toimintamalleihin myös jatkossa. Raja Kreml tukemien henkilöiden (miljoonat järjestys- ja turvallisuusvirkailijat, byrokraatit, muut valtion virkamiehet, lojaaleista oligarkeista puhumattakaan) ja muiden (jokseenkin kaikki muut) välillä on käymässä yhä jyrkemmäksi, Kolesnikov ennustaa.
Habarovskin kuohunta viestii hänen mukaansa siitä, että Putinin hallintoon kohdistuvaa vastarintaa saattaa nyt nousta myös Venäjän muissa osissa hyvinkin ennalta-arvaamattomasti.
