Kun Kazakstania pitkään hallinnut Nursultan Nazarbajev viime viikolla ilmoitti luopuvansa presidentin tehtävästä, vallanvaihdon sujuvuutta seurattiin venäläisissä tiedotusvälineissä erityisellä kiinnostuksella. Sekä Venäjällä että lännessä on esitetty arvioita, joiden mukaan hallittu vallansiirto Kazakstanissa voisi toimia mallina myös sille, kuinka presidentti Vladimir Putin aikanaan väistyy Kremlin ykköspaikalta.
Venäläistutkija Tatjana Stanovaja ei kuitenkaan usko, että Kazakstanin malli soveltuisi Venäjälle. Syitä tähän on hänen mukaansa useita.
– Putinilla ja Nazarbajevilla on toki ollut sama tehtävänimike, mutta heidän roolinsa ovat olleet hyvin erilaiset, Stanovaja toteaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
– Putin on hallinnoitsija, geopoliittinen riskinottaja ja opportunisti, mutta ei missään nimessä maan isä. Saavuttaakseen sellaisen aseman hänen pitäisi ponnisteltava paljon enemmän ollakseen lähellä kansaa. Putin ei ole vain etäännyttänyt itseään inhimillisistä ongelmista, vaan hän on silminnähden eristäytynyt kansastaan ja sen tarpeista, hän jatkaa.
Stanovaja on entinen Moskovan poliittisen teknologian instituutin tutkimusjohtaja ja Venäjän sisä- ja ulkopolitiikan analyysiin keskittyneen R.Politik-projektin perustaja.
Ei edellytyksiä dynastialle
Toinen merkittävä ero Venäjän ja Kazakstanin asetelmien välillä liittyy Stanovajan mukaan perhesuhteisiin. Nazarbajevin Dariga-tytär on potentiaalinen tuleva presidentti, ja hänen laaja perheensä on juurruttanut asemansa syvälle maan valtajärjestelmään. Vladimir Putinilla ei vastaavaa etua ole.
– Putin on yksinäinen susi, joka on eronnut vaimostaan useita vuosia sitten. Hänen tyttärensä esiintyvät toisinaan oppositioon kallellaan olevissa tai läntisissä tiedotusvälineissä, mutta Venäjän politiikassa he eivät ole läsnä. Putinilla ei siis ikinä voisi olla samanlaista vakuutta kuin Nazarbajevilla, ja nyky-Venäjällä sellainen näyttäisi joka tapauksessa jokseenkin asiaankuulumattomalta, Stanovaja sanoo.
Hänestä on kyseenalaista, miten paljon Putin aikanaan ylipäätään jättää taakseen sellaista, mikä kaipaa suojelua.
– Vaikuttaa siltä, että hänen ensisijainen huolensa ei tule koskemaan perhettä eikä sen liiketoimia, vaan toisen mittaluokan ongelmia: Mitä tapahtuu Krimille ja Venäjän läsnäololle Syyriassa? Entä maan kyvylle puolustaa suvereniteettiaan ja kestää vastakkainasettelua suhteessa Yhdysvaltoihin ja Natoon, Stanovaja arvioi.
Spekulaatiot käyvät ylikierroksilla
Putin näyttää Stanovajan mukaan luottavan Venäjän poliittisen järjestelmän pysyvän perusteiltaan vakaana myös sen jälkeen, kun hän aikanaan väistyy presidentin paikalta. Kun huolta järjestelmän mahdollisesta romahduksesta ei Putinin mielestä ole, hän uskoo voivansa keskittyä seuraajansa valintaan.
Sitä, valikoituuko sellaiseksi Putinin valvovan silmän alla operoiva marionetti vai täysivaltainen vallankäyttäjä, Stanovaja ei halua tässä yhteydessä arvioida.
– Jos Nazarbajevin erolla on jokin vaikutus, se saattaisi lykätä vallanvaihdosta Venäjällä. Putinin väistymisestä käydään juuri nyt keskustelua liian paljon, hän päättelee.
– Saatamme nähdä lähitulevaisuudessa signaaleja, joiden mukaan Putin kaavailee pysyttelevänsä vallassa niin pitkään kuin mahdollista. Ne eivät kuitenkaan kerro siitä, mitä voi ennakoida todellisuudessa tapahtuvan, vaan niiden tarkoituksena on vain hillitä lähestyvään vallansiirtoon liittyviä odotuksia, Stanovaja sanoo.
