Saksan Demokraattinen Tasavalta järjesti näyttävän sotilasparaatin olemassa olonsa 40-vuotispäivän johdosta 7. lokakuuta 1989. Paraatia oli seuraamassa kaikki Varsovan liiton johtajat Unkaria lukuun ottamatta. Toinen oik. Itä-Saksan päämies Erich Honecker ja hänen vieressään vas. Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov, vas. reunassa Puolan presidentti Wojciech Jaruzelski. LEHTIKUVA/Heikki Saukkomaa

”Neuvostoliitto ei käsittänyt omaa pelottavuuttaan”

Eurooppa on Andrei Kolesnikovin mukaan menestynyt, mutta Venäjä laahaa paikallaan.

Kun viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov vieraili syksyllä 1989 kommunistisessa Itä-Saksassa, hän sai tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan kansalta sankarin vastaanoton. Kukaan ei vielä silloin tiennyt, että vain kuukautta myöhemmin Berliinin muuri murtuisi.

– Väkijoukot huutavat ”Gorba, Gorba!” eikä kukaan kiinnitä huomiota (Itä-Saksan johtajaan) Erich (Honeckeriin). Kansankokouksissa ihmiset kannattelevat venäjänkielisiä julisteita, joissa lukee ”Gorbatšov – sinä olet meidän toivomme”, paikalla ollut Neuvostoliiton presidentin neuvonantaja Anatoli Tšernajev kirjasi päiväkirjaansa.

– Emme silloin ymmärtäneet emmekä voineet ymmärtää sitä kauhua, jolla Eurooppa suhtautui sotilaalliseen mahtiimme, vuoden 1968 [Tsekkoslovakian miehitykseen], [sotaamme] Afganistanissa tai sokkia, jonka eurooppalaiset [ballististen] SS-20[-ohjustemme] sijoittamisen vuoksi kokivat, Me emme halunneet tietää tästä mitään, koska meillä oli kädet täynnä työtä sosialismin mahdin esittelemisessä. Gorba oli se, joka otti pois sen kauhun, Tšernajev toteaa.

Andrei Kolesnikov arvioi Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa Tšernajevin kuvaavan onnistuneesti erikoista ilmapiiriä, joka tuolloin vallitsi. Kolesnikov johtaa keskuksen Venäjän sisäpolitiikan ja poliittisten instituutioiden tutkimusohjelmaa.

Eurooppa onnistui, Venäjä ei

Vuoden 1989 jälkeinen Eurooppa on Kolesnikovin mukaan osoittautunut menestystarinaksi. Ansio siitä kuuluu hänen mukaansa kylmän sodan jälkeisten tosiasioiden tunnustamiselle sekä EU:n, Naton ja OECD:n kaltaisten yhteistyörakenteiden vetovoimalle.

– [Unkarin pääministeri] Viktor Orbán saattaa halailla Vladimir Putinia valokuvia varten, mutta eurooppalaiselta polulta hän ei voi poiketa ilman katastrofaalisia seurauksia omalle maalleen, Kolesnikov sanoo.

Saksassa 65 prosenttia Pew-instituutin kyselyn vastaajista kertoi olevansa tyytyväisiä demokratiaan. Vastaava luku Venäjällä oli 30. Venäläisistä vain 28 prosenttia koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä, mutta saksalaisista 59 prosenttia.

Berliinin muurin murtumiseen venäläiset suhtautuvat Kolesnikovin mukaan suhteellisen myönteisesti, jos ovat siitä tietoisia.

– Historian tuntemus on katoavaista ja korvautumassa mytologialla, kun eräs ihmiskunnan historian suurimmista tapahtumista on käymässä venäläisille etäiseksi. He ovat yhä hämmentyneempiä, kun heiltä kysytään sen merkityksestä, Kolesnikov arvioi.

– Vain viisi prosenttia venäläisistä sanoo tuntevansa ylpeyttä perestroikasta ja markkinauudistusten käynnistämisestä (vuoden 2018 tietojen mukaan). Samaan aikaan 24 prosenttia maanmiehistämme ilmoittaa kokevansa häpeää kehityksemme kroonisesta takamatkasta suhteessa länteen, hän toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt