Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit ovat venäläisen vitsin mukaan yksi Venäjän sisäpolitiikan merkittävimmistä tapahtumista, kertoo kansainvälisesti arvostettu venäläinen politiikan tutkija Tatjana Stanovaja.
– Tämä on itse asiassa osittain totta. USA:n vaalikamppailun lopputuloksella on tuntuva vaikutus Kremlin tuleviin toimiin – eikä vain ulkomailla, vaan myös kotimaassa, R.Politik-tutkimushanketta johtava Stanovaja sanoo Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Kremlin on yleisesti otaksuttu suosivan istuvan presidentin Donald Trumpin uudelleenvalintaa, sillä demokraattihaastaja Joe Bidenin nousu Valkoiseen taloon olisi omiaan horjuttamaan Vladimir Putinin johtaman Venäjän ulkopoliittisia pyrkimyksiä.
– Venäjän hallitsevan eliitin keskuudessa ei kuitenkaan todellisuudessa vallitse yhteisymmärrystä siitä, kumpi ehdokkaista olisi Venäjän kannalta parempi. Kremlin asennoituminen Trumpia kohtaan on myös huomattavasti moniulotteisempi kuin yleisesti uskotaan, Stanovaja toteaa.
Moskovassa hykerreltiin aluksi
Trumpin voitto vuoden 2016 vaaleissa oli Stanovajan mukaan Venäjän kannalta mitä miellyttävin yllätys.
– Hänen Venäjä-retoriikkansa poikkesi täysin edeltäjistä: ei kritiikkiä, ei saarnaamista, ei liberaalien arvojen edistämistä, vaan yksinomaan kehotuksia ”tulla toimeen” Putinin kanssa, Stanovaja sanoo.
Kreml seurasi hykerrellen sivusta, kun Trump pirstoi säröjä lännen yhtenäisyyteen ja etäännytti Yhdysvaltoja maan eurooppalaisista Nato-liittolaisista. Hän myös kavensi USA:n roolia kansainvälisissä konflikteissa ja sanoi, että maan tärkein vihollinen ei ole Venäjä, vaan Kiina, Stanovaja toteaa.
Aluksi vaikutti siis siltä, että Trump hylkäisi USA:n perinteiset linjaukset, keskittyisi ensisijaisesti maan sisäisiin asioihin ja pyrkisi ”diiliin” Venäjän kanssa. Vaikka Trumpin presidenttiys ei ole johtanut Venäjän haikailemiin pikavoittoihin, Putin ja useat muut Kremlin avainvaikuttajat toivovat Stanovajan mukaan edelleen tämän uudelleenvalintaa.
Ellei Trump kykene vapauttamaan Venäjää vastakkainasettelusta Yhdysvaltojen kanssa, siihen ei kykene kukaan muukaan, Putin kumppaneineen järkeilee.
”Ihan sama”
Osa Venäjän poliittisesta eliitistä pitää Stanovajan mukaan Trumpia edelleen ”omana miehenään”, joka olisi tilaisuuden tullen valmis avaamaan uuden aikakauden maiden välisissä suhteissa. Tällainen suhtautuminen oli jopa vallitseva, kunnes presidenttien huipputapaaminen heinäkuussa 2018 paljasti Trumpin lupailujen onttouden.
On myös niitä, joiden mielestä Trumpin presidenttiys on Venäjälle ongelma pikemminkin kuin etu.
– Tähän joukkoon kuuluu merkittävä osa diplomaattikunnasta ja muista asiantuntijoista, jotka antavat ulkopolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, mutta eivät osallistu päätöksentekoprosessiin, Stanovaja sanoo.
Kolmas koulukunta arvioi hänen mukaansa mahdollisimman huonojen USA-suhteiden palvelevan etuaan, valittiin Valkoiseen taloon lopulta kumpi pääehdokas tahansa.
– Monet silovikeista [turvallisuuselinten voimahahmoista] ja suojelijoista ovat valmiita puolustamaan ”kansallisia etuja” ulkoisia vihollisia vastaan siitä riippumatta, antaako niille kasvot Trump vai Biden.
