Venäläisturisteja Lappeenrannassa joulukuussa 2014. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Venäläiset tuovat taas euroja Suomeen, mutta ei kuten ennen

Vaikka venäläisten matkailijoiden määrät ovat nyt kasvussa, voi olla, ettei heidän kulutuksensa Suomessa toteuta niitä toiveita, joita sille joskus asetettiin.

Venäläisten turistien määrä on laskukauden jälkeen kääntynyt taas kasvu-uralle. Tammi-heinäkuussa venäläisten matkailijoiden määrä kasvoi noin 15 prosenttia viime vuodesta ja viisumihakemusten yli 60 prosenttia. Viro ja kansainvälinen verkkokauppa käyvät kuitenkin Suomen rinnalla kovaa kilpailua venäläisten ostovoimasta.

Kaupan liiton selvityksen mukaan venäläismatkailijat tekevät verkko-ostoksia aikaisempaa useammin. Suomessa vierailleista venäläisistä 66 prosenttia oli tehnyt verkko-ostoksia viimeisen vuoden aikana, kun kolme vuotta aikaisemmin heitä oli vain 36 prosenttia.

Peräti 43 prosenttia matkailijoista oli viimeisen kuukauden aikana ostanut verkkokaupoista, kun 2014 heitä oli noin viidesosa.

Digivenäläinen on Suomen matkailusektorille houkutteleva kohde, sillä hän käyttää palveluja monipuolisemmin kuin muut venäläismatkailijat. Kun kansainvälinen verkkokauppa kilpailee suomalaisen erikois- ja käyttötavarakaupan kanssa venäläisten ostoksista ja Viro houkuttelee heitä palveluiden hinta-laatusuhteella, Suomen matkailu-alalla on suuri haaste.

– Juuri ostovoimaisia digivenäläisiä Suomen matkailualan pitäisi pystyä tänne houkuttelemaan, mutta palvelutarjontamme ei välttämättä ole riittävää. Venäläisten matkailijavirta keskittyy edelleen päivän kestäviin ruoanhakumatkoihin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.

Venäläiset kuluttavat vähän palveluita

Vaikka viisumihakemukset ja matkailijamäärät kasvavatkin nyt reippaasti, venäläismatkailijat eivät enää ole muutaman vuoden takainen kultakaivos Suomelle.

Matkailun huippuvuonna 2013 venäläiset kuluttivat Suomessa ostoksiin ja palveluihin noin 1,2 miljardia euroa. Viimeisen vuoden aikana, syyskuusta 2016 elokuun loppuun 2017, venäläiset kuluttivat yhteensä 605 miljoonaa euroa ilman ennakkokuluja, mistä ostoksiin kului 494 miljoonaa euroa ja loput käytettiin palveluihin.

Palveluja, lähinnä ravintola- ja kahvilapalveluja, ostettiin matkaa ja matkailijaa kohti vain 36 eurolla. Koska venäläiset päivämatkailijat eivät palveluja täältä juuri osta, ovat palveluostot keskimäärin hyvin pieniä. Ne venäläiset, jotka palveluja Suomessa käyttävät, voivat kuluttaa niihin kuitenkin huomattavia summia.

– Palveluihin rahaa kuluttavat ovat keskimääräistä venäläismatkailijaa varakkaampia. Esimerkiksi kylpyläpalveluja Suomesta ostaneet venäläisturistit kuluttivat niihin 360 euroa matkaa kohti, Kurjenoja kertoo.

Suomesta haetaan ruokaa

Laatu ja hinnat innostavat venäläisiä ostoksille lähes entiseen tapaan, mutta ostosten rakenne on yksipuolistunut.

Vielä muutama vuosi sitten venäläiset kävivät mielellään ulkomailla ja myös Suomessa shoppailemassa. Ostoskoriin sujahti elintarvikkeiden ja kodin käyttötavaroiden lisäksi usein myös muotia, lastenvaatteita tai kosmetiikkaa. Nyt halu ulkomailla shoppailuun on hävinnyt, ja venäläisturistien tekemät ostokset keskittyvät entistä selvemmin elintarvikkeisiin.

– Vaikka matkailijamäärät ovatkin nyt kasvussa, on mahdollista, ettei venäläismatkailijoiden kulutus Suomessa toteuta ainakaan lähivuosina niitä toiveita, joita sille joskus asetettiin. Venäläisten ostovoima on liian paljon sidoksissa ruplan kurssiin ja öljyn hintaan, eikä esimerkiksi keskiluokan kasvuun ja vaurastumiseen, jotta Suomen matkailun kasvu olisi vakaalla pohjalla, Kurjenoja ennakoi.

Hänen mukaansa venäläisten matkailu Suomessa voikin alkaa muistuttaa yhä enemmän 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun päivämatkoja.

Kommentit