Ihmisiä Moskovan keskustassa Staryj Arbat kadulla. LEHTIKUVA/MAARIT ROIHA

Venäläiset suhtautuvat Suomeen myönteisesti

Tutkimuksen mukaan 71 prosenttia venäläisistä suhtautuu Suomeen hyvin tai erittäin hyvin.

Edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä. Negatiivisesti Suomeen suhtautuvien osuus laski kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin

Kaikkein myönteisimmin Suomeen suhtaudutaan nuorten keskuudessa (ikäryhmässä 18–24-vuotiaat: 78 %) sekä suurissa kaupungeissa. Moskovalaisista 86 prosenttia ja pietarilaisista peräti 95 prosenttia suhtautuu Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti.

Suomen ja Venäjän välisiä suhteita vastaajat luonnehtivat normaaleiksi ja rauhallisiksi, hyviksi ja naapurillisiksi sekä sopuisiksi (69 %). Viileiksi tai jännittyneiksi suhteita luonnehtii 14 prosenttia vastanneista.

Mahdollisiksi suhteita olennaisesti heikentäviksi toimiksi venäläiset luettelevat Suomen liittymisen Natoon (29 %) tai EU:n pakotepolitiikan tiukentumisen (23 %). Kolmannes venäläisistä (32 %) ei osannut nimetä mahdollisia toimia, jotka oleellisesti huonontaisivat maiden välisiä suhteita.

Suomesta venäläisille tulevat ensimmäisenä mieleen luonto (18 %), sauna (14 %), matkailu (14 %) ja korkea elintaso (14 %). Myös muut venäläisten Suomeen liittämät assosiaatiot ovat voittopuoleisesti myönteisiä. Suomalaisista henkilöistä venäläisistä tulivat useimmin mieleen Ville Haapasalo, Kaurismäen veljekset, Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen, Tove Jansson ja C. G. E. Mannerheim.

Myös suomalainen yhteiskunta saa venäläisiltä myönteisiä luonnehdintoja. Kysymykseen ”Mitkä ovat nähdäksenne suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä”, eniten vastauksia saivat korkea elintaso (29 %), vapaus (21 %), hyvinvointivaltio (18 %) ja demokratia (18 %).

Negatiivisista piirteistä mainittiin useimmin sulkeutuneisuus (10 %), nationalismi (8 %) ja periaatteettomuus, kyynisyys (4 %).

Venäläisiä kiinnostavat Suomessa eniten luonto (40 %), matkailu ja ostokset (21 %) sekä kulttuuri ja taiteet (17 %). Kiinnostus suomalaista luontoa ja suomalaisten luontosuhdetta kohtaan kasvoi kahden vuoden aikana 11 prosenttiyksikköä. Pietarilaisista vastaajista yli puolet (54 %) kertoi kiinnostuksestaan suomalaista luontoa kohtaan.

Venäläisistä 15 prosenttia kertoo olevansa kiinnostunut muuttamaan Suomeen, mikäli heille tarjoutuisi sellainen mahdollisuus. Vastaajista 83 prosenttia sen sijaan ei ole kiinnostunut Suomeen muuttamisesta.

Lähes puolet luonnehtii Suomea puolueettomaksi

Lähes joka toinen venäläinen (45 %) luonnehtii Suomea puolueettomaksi, neutraaliksi valtioksi. Vastaajista 12 prosenttia pitää Suomea Naton läheisenä yhteistyökumppanina ja joka kymmenes kuvailee Suomea liittoutumattomaksi, sotilasliittoihin kuulumattomaksi valtioksi. Vastaajista seitsemän prosenttia uskoo Suomen olevan Naton jäsen.

Joka toinen venäläinen (50 %) tuntee talvisodan tapahtumat hyvin tai pääpiirteissään ja 24 prosenttia kertoo kuulleensa siitä jotain. Neljännes vastanneista (26 %) sanoi, ettei tiedä sodasta mitään. Pietarilaisista 70 prosenttia tuntee talvisodan hyvin tai pääpiirteissään.

Neuvostoliiton hyökkäyksen pääasiallisiksi syiksi talvisodassa venäläiset näkevät Neuvostoliiton puolustukselliset intressit ja Leningradin turvallisuuden (35 %) ja Suomen uhan ja sen vihamielisen suhtautumisen Neuvostoliittoon (29 %). Vastanneista 13 prosenttia kertoo, että talvisodan syynä oli Josif Stalinin valloituspolitiikka.

Venäläisistä 40 prosenttia pitää talvisotaa epäoikeutettuna ja 34 prosenttia oikeutettuna. Sotaa epäoikeutettuna pitävien osuus kasvoi kahden vuoden aikana 11 prosenttiyksikköä. 78 prosenttia vastanneista kertoo, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydyillä sodilla ei ole vaikutusta heidän suhtautumiseensa nyky-Suomea kohtaan. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 65 prosenttia.

Valtakunnallisen tutkimuksen haastattelut toteutettiin kesä-heinäkuun vaihteessa ja niihin vastasi 1600 venäläistä eri puolilta Venäjää. Pietarissa ja Leningradin alueella haastattelut tehtiin heinä-elokuun vaihteessa. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Levada Market Research. Tutkimusten virhemarginaali on 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt