Suomeen kielteisesti tai erittäin kielteisesti suhtautuvia on vain kymmenen prosenttia.
Eniten Suomeen myönteisesti suhtautuvia on nuorissa, pitkälle koulutetuissa ja hyvätuloisissa. Erityisen myönteisesti näyttävät selvityksen mukaan Suomeen suhtautuvan moskovalaiset, joista 88 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen hyvin.
Myös Venäjän ja Suomen väliset suhteet kuvataan hyviksi. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia arvioi maiden väliset suhteet normaaleiksi, hyviksi, rauhallisiksi tai ystävällisiksi.
Viileiksi tai jännittyneiksi suhteet arvioi 16 prosenttia vastanneista. Vastausvaihtoehdon ”vihamieliset” valitsi vain 0,2 prosenttia vastanneista. Länsimaista muun muassa Ruotsiin venäläiset suhtautuvat yhtä myönteisesti kuin Suomeen.
Lapsikiistauutisoinnilla vähän merkitystä
Tutkimuksen mukaan venäläismedian uutisointi Suomen perheoikeudellisista tapauksista, joissa osapuolena on ollut venäläistaustaisia henkilöitä, ei ole merkittävästi heikentänyt venäläisten mielikuvia Suomesta.
Kyselyn perusteella vain noin joka kymmenes venäläinen on havainnut joukkotiedotusvälineistä paljon aineistoa ns. lapsikiistoista. Neljännes vastanneista sanoo kuulleensa asiasta joskus, ja yli puolet vastanneista toteaa, ettei ollut koskaan kuullutkaan asiasta.
Perheuutisointia seuranneissa Suomeen kielteisesti suhtautuvia oli vain muutama prosenttiyksikkö enemmän kuin niissä, jotka eivät asiasta olleet kuulleet. Kyselyn virhemarginaali huomioiden kyse on kuitenkin vain pienestä erosta.
Tutkimuksen mukaan venäläisten mielikuvien muodostamiseen Suomesta vaikuttavat eniten Suomea käsittelevät televisio-ohjelmat, koulu ja oppikirjat, elokuvat, internet, sanoma- ja aikakauslehdet ja kirjallisuus.
Kysyttäessä ensimmäisinä mieleen tulevia Suomeen liittyviä asioita kärkeen nousivat sauna, pohjoinen sijainti, Helsinki, luonto ja hyvä elintaso. Kysyttäessä mielikuvia suomalaisesta yhteiskunnasta eniten mainintoja saivat vauraus, omanarvontunto, nykyaikaisuus ja innovatiivisuus, demokratia, sosiaalivaltio ja vapaus.
Sodan muisto ei vaikuta suhtautumiseen
Tutkimuksessa kysyttiin arviota Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta. Lähes puolet vastanneista määritteli Suomen puolueettomaksi (35 %) tai liittoutumattomaksi (13 %). Vastanneista seitsemän prosenttia uskoo Suomen olevan Naton jäsen.
Kysyttäessä sitä, minkälaiset tapahtumat tai toimet voisivat huonontaa suhtautumista Suomeen, eniten vastauksia saivat vaihtoehdot Suomen liittyminen Natoon (26 %) ja EU:n Venäjään kohdistamien pakotteitten kiristäminen (20 %).
Vastaajista 40 prosenttia tietää talvisodasta pääpiirteissään ja lähes joka kymmenes kertoo tietävänsä siitä paljon. Noin kolmannes venäläisistä ei ollut koskaan kuullut talvisodasta.
Selkeä enemmistö vastaajista on sitä mieltä, ettei Suomen ja Neuvostoliiton sotien muisto vaikuta suhtautumiseen Suomeen. Vain kahdeksan prosentin mielestä sodat vaikuttavat kielteisesti mielikuvaan Suomesta.
Vastaajista 12 prosenttia sanoi olevansa halukas muuttamaan Suomeen ja 79 prosenttia oli toista mieltä.
Suomen ulkoministeriö ja Moskovan suurlähetystö teettivät kesällä kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin venäläisten suhtautumista Suomeen. Mielipidemittaus teetettiin venäläisellä Levada-keskuksella. Siihen vastasi yhteensä 1 600 henkilöä eri puolilta Venäjää.
