Verkkouutiset

Venäläisasiantuntija varoittaa iskusta Baltiaan

Mahdollinen hyökkäys selitettäisiin Pavel Felgenhauerin mukaan puolustukselliseksi toimeksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nimekäs venäläinen sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauer pitää lähivuosina tapahtuvaa Venäjän hyökkäystä Baltiaan realistisena mahdollisuutena. Hän esittää arvionsa Latvian ulkopoliittisen instituutin julkaisuun kirjoittamassaan artikkelissa.

Jos Itämeren alueen turvallisuustilanne heikkenee entisestään, Nato saattaisi hänen mukaansa vahvistaa merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa.

– Mikä tahansa alueellisten jännitteiden eskaloituminen voi johtaa ennaltaehkäiseviin joukkojen ja kaluston siirtoihin. Nato-maat saattavat esimerkiksi tiettynä hetkenä toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain 4×30-suunnitelman ja tuoda lisävahvistuksia Baltiaan tilanteen vakauttamiseksi, Felgenhauer sanoo.

Hän viittaa heinäkuisessa Naton Brysselin-huippukokouksessa tehtyyn päätökseen, jossa jäsenmaat sitoutuvat asettamaan puolustusliiton käyttöön vuoteen 2020 mennessä kolmekymmentä mekanisoitua pataljoonaa, kolmekymmentä lentolaivuetta ja kolmekymmentä taistelualusta. Näiden tulee olla täydessä toimintavalmiudessa kolmenkymmenen päivän varoitusajalla.

– Venäjän asevoimilla on selvä ajallinen etu, jonka ansiosta Venäjä kykenee siirtämään alueelle massiivisia lisäjoukkoja paljon nopeammin kuin 30 päivässä. Naton olisi sen takia olennaisen tärkeää aloittaa omien joukkojensa vahvistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta alueelle voidaan muodostaa riittävä sotilaallinen voima pidäkkeeksi Venäjän äkkinäisille liikkeille.

Venäjä hyödyntäisi etulyöntiasemaansa

Venäjän sotilasjohdolle Naton merkittävät joukkojensiirrot Viroon, Latviaan ja Liettuaan olisivat Felgenhauerin mukaan punainen vaate, sillä venäläiskenraalit näkevät Baltian tärkeänä ryhmitysalueena ja potentiaalisena taistelukenttänä.

– 4×30-suunnitelman täytäntöönpano tai mikä tahansa muu varteenotettava joukkojensiirto tälle alueelle voisi muuttaa sen linnoitukseksi, josta käsin Naton ilmavoimat ja pitkän kantaman täsmäaseet pystyisivät iskemään syvälle Venäjän alueelle, kaikkein tärkeimpiin mahdollisiin kohteisiin. Tuntuvasti vahvistettuna Baltian puolustus jättäisi Kaliningradin enklaavin saarretuksi ja haavoittuvaiseksi – vihollisen armoille, Felgenhauer kuvaa venäläistä ajatuskulkua.

Venäjän sotilasjohdon näkökulmasta venäläisjoukkojen ”ennaltaehkäisevä” siirto Baltiaan saattaisi hänen mukaansa olla ainoa mielekäs tapa estää Natoa vahvistamasta itäistä sivustaansa.

Hän muistuttaa Kremlin propagandan aina esittäneen Venäjän hyväntahtoisena – ei milloinkaan aggressiivisena. Kun Venäjän armeija toimii hyökkäyksellisesti, toiminta selitetään poikkeuksetta ennaltaehkäisevänä, puolustuksellisena tai reaktiona ulkoiseen provokaatioon.

– Vuonna 1939 venäläisjoukot marssivat Baltian maihin muodollisesti lähinnä puolustuksellisin perustein – estääkseen saksalaisia tekemästä Baltiasta tukialuetta operaatioilleen Neuvostoliittoa vastaan. On mahdollista, että samaa tai samankaltaista perustetta käytetään jälleen kerran.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)