Venäjä järjesti Zapad-suursotaharjoituksen viime syyskuussa. Venäjän armeija ilmoitti, että terrorisminvastainen Zapad 2017 -harjoitus olisi puhtaasti puolustuksellinen. Myös Suomessa puolustusvoimat tulkitsi sotaharjoituksen puolustukselliseksi.
Nyt saksalainen Bild-lehti on selvittänyt, mitä Zapadissa todella harjoiteltiin. Lähteenään Bild on käyttänyt kahta läntisten tiedustelupalveluiden johtavaa analyytikkoa.
Heidän mukaan Zapad 2017 ei ollut terrorismin vastainen eikä ”puhtaasti puolustuksellinen”, vaan ”kuivaharjoittelua täysimittaista tavanomaista sotaa varten Natoa vastaan Euroopassa”.
Hyökkäys Suomeen
Lähteiden mukaan harjoituksessa harjoiteltiin Baltian maiden ja Valko-Venäjän haltuun ottamista sekä yllätyshyökkäystä läntisen Euroopan Nato-maita kuten Saksaa, Hollantia, Puolaa ja Norjaa vastaan.
Lisäksi harjoituksessa harjoiteltiin hyökkäystä Suomeen ja Ruotsiin.
Harjoituksen keskeiseksi tarkoitukseksi lähteet kuvasivat Baltian maiden haltuun ottamista, joita Venäjä pitää Naton heikkoina kohtina.
Tämä edellyttäisi nopeaa Puolan ja Liettuan yhteyden katkaisemista. Juuri tätä Venäjä harjoitteli luomalla harjoituksessa Veyshnorian tekovaltion Puolan ja Liettuan välisen 40 kilometrin rajan yhteyteen.
Samanaikaisesti Venäjä harjoitteli lentotukikohtien ja satamien haltuun ottamista ja tuhoamista Baltian maissa. Tämän tarkoitus oli estää Naton lisäjoukkojen saapuminen Baltiaan.
Bildin haastattelemat lähteet korostivat, että alkuun kyseessä olisi vain sotilasoperaatio ja se ei edellyttäisi maiden miehittämistä, vaan lähinnä satamien ja lentokenttien miehittämistä.
Suomen pommittamista harjoiteltiin
Lähteiden mukaan Venäjän ilmavoimat osallistui harjoitukseen simulaatiolennoilla Itämerellä ja Pohjanmerellä.
Koneet harjoittelivat länsieurooppalaisten kohteiden pommittamista. Harjoituksissa oli mukana Tu-95-pommikoneita ja niitä tukevia koneita kuten hävittäjiä ja tankkauskoneita.
Zapadissa harjoiteltiin, miten koneet lähestyvät Saksaa ja Alankomaita Pohjanmereltä käsin sekä Suomea, Ruotsia ja Puolaa Itämereltä käsin.
Koneet harjoittelivat ohjusten ja risteilyohjusten laukaisua. Ne palasivat tukikohtiinsa ennen muiden maiden rannikoiden tavoittamista. Tositilanteessa niiden maaleina olisi kriittinen infrastruktuuri eli muun muassa lentokentät, satamat, energiantuotantolaitokset.
Iskujen tarkoituksena olisi yllättää maat ja saada niiden kansalaiset vaatimaan hallituksiltaan rauhaa.
Toinen Venäjän tähtäin olisi estää Natoa käynnistämästä sotilastoimia ja sijoittamasta joukkoja Baltiaan Venäjän sotilasvoittojen kääntämiseksi. Siksi Saksan laivaston tukikohdat Itämerellä ja Pohjanmerellä olisivat ensisijaisia kohteita.
Lähteiden mukaan tositilanteessa Venäjän ilmavoimien hyökkäyksiä olisi tuettu laajoilla Iskander-ohjusiskuilla Kaliningradista käsin.
Zapadissa harjoiteltiin myös sukellusvenetaistelua ja ilmapuolustusta Itämeren alueella. Ydinaluetta oli itäisen Gotlannin allas.
Suomi ei pysyisi neutraalina
Bildin haastattelemien lähteiden mukaan Venäjä hyökkäisi Suomea ja Ruotsia vastaan silloin, jos Venäjän ja Naton välille syttyisi sota. Näitä hyökkäyksiä harjoiteltiin syyskuussa.
– Tiedämme, että sodassa Naton kanssa Venäjä ei olettaisi Ruotsin ja Suomen pysyvän neutraaleina, vaikka ne eivät ole osa Natoa. Tukholma ja Helsinki sallisivat Naton ilmavoimien käyttää lentokenttiään ja niin edelleen, Bildin haastattelema tiedustelulähde sanoi.
Lähteiden mukaan harjoituksissa keskityttiin Kuolan niemimaalle. Heidän mukaansa siitä voi päätellä, että venäläiset harjoittelivat jotakin Pohjois-Suomen osalta. Harjoituksen aikana Kuolan niemimaalle siirrettiin joukkoja, jotka eivät kuuluisi sinne.
Tämän toimintasuunnan tarkoituksena Venäjällä puolustautua Naton ilmahyökkäyksiltä. Lähteet päättelivät, että Venäjän tarkoituksena oli kohteiden tuhoaminen myös kyseisellä pohjoisella alueella.
Lokakuussa norjalaisjulkaisu Aldrimer kertoi, että Venäjä harjoitteli Zapadissa Norjalle kuuluvien Huippuvuorten pommittamista ja valtaamista. Tämä vahvistaa Bildin mukaan Venäjän tarkoituksen harjoituksille pohjoisessa. Tarkoitus olisi suorittaa samanaikaisesti hyökkäykset norjalaisia ja suomalaisia kohteita vastaan.
Suomen Nato-jäsenyys ei käynnistäisi sotaa
Toinen lähteistä selitti Bildille, miten Zapadissa harjoiteltu skenaario käynnistyisi. Hän kuvasi harjoiteltua tilannetta eskalaatio-operaatioksi.
Se liittyisi vastaavaan ”värivallankumoukseen” kuin aiemmin on koettu Ukrainassa tai Georgiassa.
Jos vastaava vallankumous tapahtuisi Valko-Venäjällä, Venäjä puuttuisi siihen. Jos Yhdysvallat tai toinen Nato-maa puuttuisi tilanteeseen, se käynnistäisi skenaarion, jota Zapadissa harjoiteltiin. Kyseessä olisi responsiivinen operaatio, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin kokisi todellisen uhan intresseilleen.
Esimerkkejä, mistä tilanne voisi käynnistyä ovat Valko-Venäjä, Ukraina ja Georgia.
– Tiedämme, että vuonna 2008 heillä [Venäjällä] oli varautumissuunnitelma, jos Yhdysvallat olisi puuttunut tilanteeseen suojelemalla Georgiaa hyökkäykseltä, Baltian maista olisi tullut kohde, toinen lähteistä kertoi.
Lähteet kertoivat myös, että sodan käynnistämiseen ei riittäisi, jos Ruotsi tai Suomi liittyisivät Natoon.
– He [Venäjä] uhkaavat sotatoimilla, jos nämä kaksi maata liittyisivät Natoon, mutta emme usko, että se olisi heille punainen viiva, lähteet kertoivat.
Myöskään Yhdysvaltojen ja Venäjän suora konfrontaatio Syyriassa ei käynnistäisi heidän mukaansa sotaa Natoa vastaan.
Lähteiden mukaan Venäjän harjoittelema skenaario olisi viimeinen askel ennen ydinsotaa Venäjän ja lännen välillä. Paradoksaalisesti Venäjän tavoitteena olisi välttää tällainen sota saavuttamalla nopea voitto Baltian maissa ja toteuttamalla yllätysoperaatio Länsi-Euroopassa.
Tähän liittyen Venäjä viestittäisi, että jos länsi yrittäisi kääntää tilanteen sotilaallisesti, se käyttäisi taktisia ydinaseita ja sen jälkeen mannertanvälisiä ohjuksia. Venäjä kuitenkin yrittäisi välttää sellaisen skenaarion.
