Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) ja puolustusministeri Sergei Shoigu. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Juri Kadobnov

Venäjän ykkösväite Natosta tyrmättiin: Vladimir Putin on väärässä

Puolustusliiton laajentumista koskevista sitoumuksista ei raportin mukaan edes neuvoteltu.

Presidentti Vladimir Putin ja eräät muut johtavat venäläispoliitikot ovat toistuvasti väittäneet, että Naton laajentuminen itään olisi tapahtunut vastoin lännen antamia lupauksia.

Venäläisen narratiivin mukaan Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov myöntyi vuonna 1990 yhdistyneen Saksan Nato-jäsenyyteen, koska läntiset johtajat olisi vakuuttaneet hänelle, ettei puolustusliitto ota Saksan itäpuolisia maita jäsenikseen.

Puheet rikotuista lupauksista saivat vastikään tukea amerikkalaisen National Security Archive -organisaation julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selitettiin Naton laajentumisen loukanneen USA:n ja läntisen Euroopan johtajien Saksan jälleenyhdistymisen yhteydessä antamia sitoumuksia.

Saksan valtion turvallisuuspoliittisen akatemian (BAKS) tuore raportti antaa venäläisväitteille täystyrmäyksen ja asettaa samalla kyseenalaiseksi amerikkalaisorganisaation runsaasti mediajulkisuutta saaman tutkimuksen uskottavuuden.

– Väitteiden todellisuuspohja on olematon, raportin laatinut saksalaistutkija Hannes Adomeit toteaa ykskantaan.
Erityistä painoarvoa raportille antaa BAKS:n arvovaltainen status suoraan Saksan hallituksen alaisuudessa toimivana instituutiona.

National Security Archiven tutkimuksesta voi saada vaikutelman, että sen venäläisnäkemyksiä myötäilevät johtopäätökset perustuisivat aiemmin piilossa olleeseen asiakirja-aineistoon. Näin ei saksalaisraportin mukaan kuitenkaan ole, vaan “Nato-vakuuksina” esitetyt asiakirjat ovat olleet entuudestaan tiedossa.

National Security Archive ei myöskään ole viranomainen, kuten joissakin sen julkaisemaa tutkimusta käsittelevissä uutisissa on oletettu, vaan järjestö, saksalaisraportissa huomautetaan.

Laajentuminen ei ollut puheenaihe

BAKS:n raportin mukaan läntiset johtajat eivät tosiasiassa käyneet presidentti Gorbatšovin kanssa keskusteluja Saksan itäpuolella sijaitsevien maiden mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Teemaa ei yksinkertaisesti pidetty ajankohtaisena.

Vuonna 1990 läntiset valtiojohtajat eivät edes aavistaneet, että itäblokin maiden Varsovan liitto olisi pian hajoamassa. Ja vaikka itäisen sotilasliiton kaatuminen olisi osattukin ennakoida, he eivät olisi voinut noin vain sivuuttaa Etyjin Pariisin peruskirjan määrittämää periaatetta, joka takaa kaikille allekirjoittajavaltioille oikeuden liittoutua tai olla liittoutumatta.

Myös Gorbatšovilla oli se käsitys, että Varsovan liitto olisi säilytettävissä, jos sen ideologinen ulottuvuus purettaisiin.
Samankaltaisia ajatuksia oli vielä helmikuun 1990 lopulla vaalinut myös Puolan ei-kommunistinen pääministeri Tadeusz Mazowiecki. Hän jopa harkitsi mahdollisuutta sijoittaa itäisen Saksan alueelta vedettäviä neuvostojoukkoja Puolaan – vastapainoksi vahvistuvalle Saksalle.

Mazowieckin suhtautuminen kuvastaa raportin mukaan itäisen Keski-Euroopan maiden asennetta yleisemminkin: Nato-jäsenyyttä kohtaan ei tuolloin tunnettu mielenkiintoa. Jotkut, kuten Tšekkoslovakian presidentiksi vuonna 1989 valittu Václav Havel, esittivät jopa molempien sotilasliittojen hajottamista.

Saksalaisraportti muistuttaa, että vaikka presidentti Gorbatšov ruokki vuosikausia narratiivia lännen rikotuista Nato-lupauksista, hänkin on myöntänyt väitteiden virheellisyyden venäläislehti Kommersantille lokakuussa 2014 antamassaan haastattelussa.

– Aiheesta Naton laajentuminen ei koskaan keskusteltu – sitä ei nostettu esiin noina vuosina. Sanon tämän täysin tietoisena vastuustani. Yksikään Itä-Euroopan maa ei ottanut kysymystä esille, ei edes 1991, kun Varsovan liitto oli lakannut olemasta. Myöskään läntiset valtiojohtajat eivät ottaneet sitä esille, Gorbatšov oli selväsanaisesti todennut.

Genscher oli poikkeus

Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher oli yksi harvoista läntisistä poliitikoista, jotka linkittivät toisiinsa Saksan jälleenyhdistymisen ja kysymyksen Naton laajentumisesta.

Tammikuussa 1990 Tutzingissa pitämässään puheessa hän kehotti Natoa julistamaan, että se ei missään nimessä laajentuisi itään, lähemmäs Neuvostoliiton rajaa.

– Venäläisillä on oltava jonkinlaiset takeet siitä, että jos esimerkiksi Puolan hallitus joskus irrottautuisi Varsovan liitosta, he eivät liity seuraavana päivänä Natoon, Genscher totesi brittikollegalleen Douglas Hurdille hieman myöhemmin.

National Security Archiven tutkimuksessa väitetään USA:n ulkoministeri James Bakerin toistaneen Genscherin näkemyksen sellaisenaan sekä presidentti Gorbatšoville että neuvostoliittolaiselle virkaveljelleen Eduard Shevardnadzelle.

– Kirjoittajat eivät ole esittäneet todisteita tälle väitteelleen – hyvästä syystä, sillä sellaisia ei ole olemassa, saksalaisraportti kuittaa.

Amerikkalaistutkimuksessa on sen mukaan jäänyt ymmärtämättä, että epämuodolliset keskustelut eivät ole sama asia kuin neuvottelut, lupaukset, sitoumukset tai jopa takuut, jollaisiin myös johtavat venäläispoliitikot ovat toistuvasti viitanneet.

Aihetta on käsitelty myös Etyjin alaisen tutkijaverkoston viime joulukuussa julkaisemassa perusteellisessa raportissa, jonka laatimiseen on osallistunut muun muassa Helsingin yliopiston alaisen Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt