Venäjä käy norjalaisen sotilasasiantuntijan Hans Petter Midttunin mukaan Ukrainaa vastaan hybridisotaa, jonka tavoitteena on alistaa maa Kremlin poliittiseen kontrolliin, mutta säilyttää sen näennäinen suvereniteetti.
– Ukrainalla olisi näin ollen edelleen kansainvälisesti tunnustettu hallitus. Se olisi kuitenkin joko Venäjä-myönteinen tai antautunut Venäjän painostukseen. Kumpikin vaihtoehto varmistaisi Venäjän edellytykset valvoa Ukrainan politiikkaa ulkopolitiikka mukaan lukien, Midttun sanoo Euromaidan Press -verkkojulkaisussa.
Käytännössä Ukrainasta tulisi siis osa Venäjän etupiiriä, mutta lännessä voimistuisivat vaatimukset Venäjälle asetettujen pakotteiden kumoamisesta ja suhteiden normalisoimisesta presidentti Vladimir Putinin kanssa.
– Sillä, että tämä tapahtuisi Venäjän aggression, painostuksen ja manipuloinnin seurauksena, ei olisi vaikutusta lopputulokseen. Autoritaarinen hallinto olisi onnistunut tappamaan täydellisesti liberaalin demokratian, Midttun toteaa.
Midttun on norjalainen yleisesikuntaupseeri, joka on toiminut muun muassa maansa puolustusasiamiehenä Ukrainassa 2014–2018 ja palvellut useissa Naton kriisinhallintaoperaatioissa.
Lepyttely johtaa turmioon
Venäjän voitto ei Midttunin mukaan merkitsisi vain valtavaa takaiskua länteen kurkottaneelle Ukrainalle, vaan myös dramaattista muutosta koko Euroopan geopoliittisessa tasapainossa.
– Venäjän voitto Ukrainasta tarkoittaisi ”Suur-Venäjän” nousua sekä fyysisessä että psykologisessa mielessä, hän sanoo.
Länsi olisi hänen mukaansa tavallaan mahdollistanut Venäjän voiton tyytymällä Krimin miehityksen ja laittoman liittämisen jälkeen sanktioihin, jotka eivät riittäneet pysäyttämään Putinia. Valitsemalla lepyttelyn sen sijaan, että olisi pitänyt kiinni liberaalien demokratioiden keskeisistä arvoista ja periaatteista, länsi on antanut Venäjän rikkoa kansainvälisiä pelisääntöjä rangaistuksetta.
– Ukraina on Venäjän jälkeen [pinta-alaltaan] suurin maa Euroopassa. Sen 603 628 neliökilometriä ovat kuin Saksa ja Puola yhteensä. Ukrainan tappiolla olisi siksi vakavat geopoliittiset seuraukset. Autoritaarisen järjestelmän ja demokratian raja siirtyisi karkeasti 900 kilometriä länteen. ”Suur-Venäjän” ja sen etupiirin sotilaallinen voima siirtyisi saman verran, Midttun varoittaa.
Vastarinnalla vahvat perinteet
Venäjän saavuttamalla voitolla olisi Midttunin mukaan myös merkittäviä välittömiä vaikutuksia Euroopan alueelliseen vakauteen.
– Kun keskustelin hypoteettisen häviön seurauksista useiden ukrainalaisten ajatushautomoiden kanssa, ne olivat yhtä mieltä yhdestä asiasta: antautuminen Venäjän painostukselle ja Ukrainan paluu Venäjän myötäilijäksi johtaa mitä todennäköisimmin siihen sisällissotaan, jonka Venäjä väittää olevan parhaillaan käynnissä, hän sanoo.
Midttun muistuttaa Ukrainan vastarintaliikkeen käyneen taisteluja Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan vielä kymmenen vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
– Maassa, jolla on vahvat partisaaniperinteet, noin kuusi miljoonaa kansalaista on valmiina tarttumaan aseisiin, jos Venäjä tunkeutuu Ukrainaan. Tämä Ukrainan asevoimien 204 000 sotilaan ja kansalliskaartin 46 000 miehen ja naisen lisäksi. Hyökkäyksen torjumiseen se ei ehkä riitä, mutta patoaa miehityksen. Siksi hybridisota jää ainoaksi kustannustehokkaaksi tavaksi kukistaa Ukraina, hän toteaa.
