Venäjän sotilaallinen varustautuminen on venäläistoimittaja Julia Latyninan mukaan aggressiivista. Siitä kertovat muun muassa maan puolustusministeriön tai itsensä presidentti Vladimir Putinin miltei kuukausittaiset ilmoitukset uusista ja käänteentekevistä ”ihmeaseista”.
Vaikka ilmapiirissä on yhtymäkohtia kylmän sodan aikaan, Latynina sanoo Putinin käyttäytyvän hyvin eri tavalla kuin hänen neuvostoaikaiset edeltäjänsä olisivat toimineet.
– Neuvostoliitto harvoin retosteli aseillaan, vaikka usein marssittikin rakettejaan paraateissa Kremlin sivuitse. Se väitti olevansa rauhanomainen, kapitalististen sodanlietsojien ympäröimä valtio. Uuden aseistuksen suhteen se oli äärimmäisen salaileva, Latynina toteaa The New York Timesiin kirjoittamassaan artikkelissa.
Kastuneet ohjukset romukoppaan
Osa runsaasti kansainvälistäkin näkyvyyttä saaneista Venäjän uusista asejärjestelmistä kestää Latyninan mukaan lähempää tarkastelua huonosti.
Hän nostaa esiin muun muassa S-400 Triumf -ilmapuolustusjärjestelmän, jonka Turkki äskettäin hankki suuren julkisuuskohun saattelemana. Venäjän mukaan järjestelmän suorituskyky on kaikkiin muihin maasta ilmaan -ohjusjärjestelmiin nähden ylivoimainen.
– Suorituskyky ei kuitenkaan toistaiseksi ole saanut tilaisuutta todistaa itseään toiminnassa. Ensimmäinen onnistunut 40N6E-ohjuskoe tapahtui vuonna 2015, seitsemän vuotta käyttöönoton jälkeen. Kokeet päättyivät vasta kesäkuussa 2018, ja viime helmikuussa lähetettiin ensimmäinen 40H6E-toimitus Kiinaan, missä sitä oli innokkaasti odotettu neljän vuoden ajan, Latynina sanoo.
– Arvatkaa mitä: laiva joutui myrskyyn, ja vaikka arvokkaat ohjukset oli pitänyt eristää tiukasti, Venäjän viranomaisten mukaan ne kastuivat niin pahoin, että ne oli tuhottava. Voimme siis olla varmoja, että S-400-ohjusjärjestelmä on vertaansa vailla siinä mielessä, että niiden viralliseen käyttöönottoon kului 11 vuotta, emmekä vieläkään luotettavasti tiedä, onko se täysin toimintakykyinen. Vain Jumala tietää, mitä Turkki on saamassa, hän toteaa.
Juuret neuvostoajan hankkeissa
Maaliskuussa 2018 presidentti Putin julkisti tulipalloon vertaamansa hypersoonisen Avangard-ohjuksen, jonka on määrä liitää 27-kertaisella äänennopeudella ja tehdä väistöliikkeitä sekä pysty- että vaakasuunnassa.
Vaikka Avangard saattaa olla nopea, niin ovat myös kaikki muut ballistiset ohjukset, Latynina huomauttaa.
– Ja kyllä, Avangard kykenee liikehtimään, koska siihen on asennettu siivekkeet. On itse asiassa kuitenkin hyvin vanha idea sijoittaa ballistiseen rakettiin siivekkeet, jotta se pystyy liikehtimään ilmakehässä. Ensimmäisen kerran sitä kokeili Wernher von Braun joidenkin V-2-natsirakettiensa kanssa vuonna 1944. Kyse on umpikujasta: äärimmäisillä nopeuksilla ja taistelukärjellä, joka on ballistisella lentoradalla, se, mitä liikuteltavuudessa saavutetaan, menetetään tarkkuudessa, hän sanoo.
Putinin hellimiin ”ihmeaseisiin” lukeutuu Latyninan mukaan myös Zirkon-meritorjuntaohjus, jonka kantamaksi on ilmoitettu 250 mailia.
– On vaikea sanoa, millainen se on. Aina, kun Venäjän viranomaiset uhoavat siitä, he julkaisevat kuvan amerikkalaisesta Boeing X52 Waverider -ohjuksesta, hän toteaa.
Useimpia Venäjän mainostamia uusia ”ihmeaseita” yhdistää Latyninan mukaan se, että niiden juuret ulottuvan neuvostoaikaisiin kehityshankkeisiin.
– Kun hankkeet osoittautuivat umpikujiksi, jopa Neuvostoliiton asevoimat hylkäsi tuotteet. Niin ei tapahtunut siksi, että ne olisivat olleet liian edistyksellisiä toteutettaviksi, vaan koska ne eivät olleet toimivia, painottaa Latynina.
Julia Latyninan on raportoitu joutuneen Venäjällä kahden murhayrityksen kohteeksi.
