Venäjän maalis–huhtikuun kuluessa Ukrainan rajalle toteuttamaa joukkojen keskitystä on luonnehdittu maan asevoimien massiivisimmaksi operaatioksi sitten kylmän sodan päättymisen.
Kun presidentti Vladimir Putin määräsi joukot palaamaan varuskuntiinsa, moni läntinen tarkkailija päätteli suurhyökkäyksen uhan väistyneen.
Viron parlamentin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelsonin mielestä Putinin puheisiin ei kuitenkaan kannata luottaa.
– Kyse on täydellisestä savuverhosta. Rajalla on edelleen yli 80 000 sotilasta, kuten myös Siperiasta siirretty raskas sotilaskalusto, joka voidaan yhä miehittää milloin vain. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigukin sanoo, että joukot vetäytyvät, mutta ovat valmiina toimimaan erittäin nopeasti, jos poliittinen johto niin toivoo, Mihkelson sanoo ruotsalaiselle Frivärld-ajatushautomolle antamassaan haastattelussa.
Venäjän toiminnan taustalla vaikuttaa hänen mukaansa monta eri tekijää.
– Putin ja hänen läheisimmät KGB-toimijansa haluavat luoda ympäristön, jossa on monta mahdollista vaihtoehtoa, tunnistaa niistä seuraavat reaktiot, löytää heikoimman lenkin ja sitten kohdistaa paineen siihen. Voimannäytön tavoitteena on myös mitä suurimmassa määrin painostaa psykologisesti Ukrainan kansalaisia ja poliitikkoja, hän toteaa.
”On luotava uskottava pelote”
Mihkelson uskoo Venäjän viime aikoina yhä häikäilemättömämmiksi käyneiden toimien todistavan yhä useammalle, että Baltian maiden pitkään esittämät varoitukset ovat olleet aiheellisia. Vladimir Putinin hallinto toistaa hänen mukaansa historiasta tuttua kaavaa, jossa kyse on itsevaltaisen mallin taistelusta demokratiaa vastaan.
– Näin on ollut lännen ja Venäjän välillä siitä saakka, kun bolsevikit vuonna 1917 anastivat vallan. Siitä alkaen he ovat yrittäneet kaataa hallituksia, pakottaa vallanvaihdoksia sotilaallisin keinoin ja järjestäneet vallankaappauksia muissa maissa, hän sanoo.
Vaikka Saksan entisen puolustusministerin Ursula von der Leyenin johtama EU:n komissio on määritellyt itsensä ”geopoliittiseksi komissioksi”, on Mihkelsonin mielestä toistaiseksi epäselvää, miten tämä näkyy käytännössä.
– Ministerien väliset keskustelut ovat nykyään paljon selkeämpiä ja realistisempia. Emme saa olla naiiveja ja toivoa, että Venäjä on hoidettavissa vain ”hyvällä puheella”, hän toteaa.
– Kun halutaan rakentavaa vuoropuhelua, sen tueksi on luotava uskottava pelote.
