Verkkouutiset

”Tilanne muistuttaa Neuvostoliiton loppuaikoja”

Vladimir Putinin asema on tutkijan mukaan muuttunut aiempaa epävarmemmaksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Brittiläinen Venäjä-asiantuntija Edward Lucas asui ja työskenteli suuren osan 1980-luvun jälkipuoliskosta Neuvostoliitossa. Vuonna 1991 hän seurasi jättiläisvaltion romahdusta paikan päällä. Presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän tilanteessa on hänen mukaansa nyt lukuisia yhtymäkohtia Neuvostoliiton viimeisiin vuosiin.

– Tšernobylin ydinkatastrofi vuonna 1986 nosti valokeilaan byrokratian ja salailun tappavan yhdistelmän, joka oli neuvostojärjestelmälle tunnusomainen. Epäpätevyys oli laajamittaista, samoin kärsimättömyys, Lucas toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) julkaisemassa artikkelissa.

Venäjää kolmekymmentä vuotta myöhemmin koetteleva koronaviruspandemia paljastaa hänen mukaansa nyt seikkoja, jotka eivät lupaa hyvää Putinille.

– Korruption rapauttama julkinen terveydenhuoltojärjestelmä, jossa kukaan ei halua kertoa huonoja uutisia johtajalle, luo huonot edellytykset vastata nopeasti massatartuntoihin, hän sanoo.

– Pitkään jatkunut yleinen antipatia ahnetta, byrokraattista ja komentelevaa Moskovaa kohtaan saa nyt vahvistusta tartuntojen pelosta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat lakastumassa ja raivoissaan viranomaisten niitä kohtaan osoittamasta välinpitämättömyydestä, hän toteaa.

Putin on ajautumassa ahtaalle

Olennainen ero Neuvostoliiton viimeisiin vuosiin on Lucasin mukaan siinä, että kommunistivaltio horjui konkurssin partaalla, mutta Putinin Venäjällä on yhä mittavat kassareservit, joita se voi halutessaan täydentää oligarkkien taskuista.

– Kreml on nyt myös poliittisesti paljon sietokykyisempi kuin (Mihail) Gorbatšovin aikana, jolloin itsenäinen ajattelu ja toiminta oli kommunistivirkailijoille vierasta. Nykyisin keskushallinnon virkamiehet ovat melko tottuneita käsittelemään alueiden kurittomia satraappeja, tekemään tarvittaessa myönnytyksiä, kuten Tšetšeniassa, ja erottamaan liian epäsuosituiksi tai ärsyttäviksi osoittautuvia virkailijoita. Myös harhauttamisessa Kreml on taitava: toteutetaan näyttäviä ulkomaisia seikkailuja, jotka lietsovat patrioottisia tuntoja tai jankutetaan neuvostoajan sotamyyttejä, Lucas sanoo.

Putin voisi hänen mukaansa käynnistää esimerkiksi jonkinlaisen Valko-Venäjään liittyvän operaation. Koronakriisiä se ei kuitenkaan ratkaisisi, eivätkä venäläiset välttämättä kaipaa uusia maansa kunniaa vain näennäisesti pönkittäviä temppuja.

– Nyt olisi mielekästä antaa aluejohtajien kantaa vastuu pandemiasta huolehtimisesta ja pitää kansallisen tason politiikka niin tylsänä kuin mahdollista. Se saattaisi toimia, Lucas toteaa.

– Jos se ei toimi, Venäjän johtaja joutuu pelaamaan korkeilla panoksilla vastassaan vihainen kansa, joka pelkää koronavirusta enemmän kuin Kremliä. Epäpätevyydelle hänen on liian myöhäistä tehdä mitään. Kärsimättömyyttä hän (Putin) ei voi purkaa. Hänen tulevaisuutensa riippuu hänen kyvystään hälventää vähäisimmätkin vaikutelmat avuttomuudesta. Sellaisen ahdinko on Putinin kannalta huolestuttava – ja sen pitäisi huolestuttaa myös meitä, Edward Lucas varoittaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)