Verkkouutiset

”Venäjän ohjuskykyjä on olennaisesti liioiteltu”

Tutkijat pitävät Venäjän muodostamaa A2/AD-uhkaa osittaisena näköharhana.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ruotsin puolustusministeriön alainen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos (FOI) julkaisi keväällä raportin, jonka mukaan Itämeren alueelle sijoitettujen Venäjän ohjusjärjestelmien kykyjä on olennaisesti liioiteltu.

Iskander-, S-400- ja Bastion-järjestelmien tuottama niin sanottu A2/AD-kyky (anti-access/area denial) eli edellytykset vaikeuttaa tai estää vastustajan toimintaa ovat todellisuudessa jopa dramaattisesti rajoitetummat kuin mitä Venäjän propagandassa ja useissa läntisissäkin arvioissa on esitetty.   

Venäjä-asiantuntijat Keir Giles ja Mathieu Boulègue päätyvät Yhdysvaltain armeijan sotakorkeakoulun (Army War College, USAWC) kausijulkaisun tuoreessa artikkelissa pitkälti samansuuntaisiin johtopäätöksiin. 

– Venäjän systemaattinen A2/AD-kyvykkyyksien sijoittaminen Naton koillisen ja eteläisen sivustan suuntaisesti on aito huolenaihe, Giles ja Boulègue toteavat.

He pitävät selvänä, että USA:n keskeisten eurooppalaisten liittolaisten ilmatilaan yltävät ohjusjärjestelmät haastaisivat toimintavapautta kriisioloissa.

– Julkinen analyysi kuitenkin rutiininomaisesti aliarvioi ilmaherruuden kiistämiseen tarkoitettujen Venäjän järjestelmien rajoitukset, jotka liittyvät niiden tutkien kantamaan ja tehoon, ohjusten ominaisuuksiin ja puutteisiin sekä maantieteellisiin rajoitteisiin, he sanovat. 

Keskustelussa Venäjän ohjusjärjestelmistä esiintyykin heidän mukaansa runsaasti liioittelua, ja katteettomat pelot on syytä kiireellisesti purkaa. Vaikka Venäjän järjestelmät ovat kehittyneet merkittävästi, ne eivät edelleenkään muodosta ylittämätöntä uhkaa Natolle, brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Venäjä ja Euraasia -tutkimusohjelmassa työskentelevät Giles ja Boulègue painottavat.

Suosituksia myös Suomelle

Tutkijat varoittavat keskittymästä yksipuolisesti nimenomaan Venäjän ohjusjärjestelmien muodostamaan uhkaan.

Kriisitilanteessa Venäjä pyrkisi heidän mukaansa todennäköisesti rajoittamaan ja estämään vastustajan toimintaa myös esimerkiksi kyberiskuin, logistisiin solmukohtiin kohdistuvalla sabotaasilla, värväämällä ja kiristämällä avainhenkilöitä, poliittisella painostuksella sekä tukemalla operaatioita, joihin sen omat asevoimat eivät näennäisesti osallistu.

– Vaikka eivät kuulu klassisiin A2/AD-kyvykkyyksiin, nämä harmaan alueen välineet voivat tuottaa vastaavaa vaikutusta, ja niitä tulisi käsitellä tulevissa yksityiskohtaisissa tutkimuksissa, Giles ja Boulègue sanovat.

He esittävät artikkelissaan lukuisia suosituksia siitä, miten tilanteeseen tulisi resurssien, strategian, doktriinin sekä poliittisen varautumisen tasolla vastata. Suosituksissa sivutaan myös Suomea.

– Toteuttamalla harjoituksia yhdessä Naton liittolaisten – erityisesti Ruotsin ja Suomen – kanssa, mahdollisia Venäjään liittyviä A2/AD-skenaarioita voitaisiin testata ja siten ennakoida Venäjän operatiivisia reaktioita, he toteavat.

Yhdysvaltain armeijan tulisi heidän mukaansa entisestään tiivistää suhdettaan Baltian maiden, Puolan, Norjan, Suomen ja Ruotsin kanssa valvontakykyihin liittyvän yhteistyön sekä tiedustelutietojen vaihdon lisäämiseksi. Myös USA:n laivaston läsnäoloa Itämerellä he suosittavat vahvistettavaksi.

Useita Nato-maita, kuten Baltian maita, Tanskaa ja Puolaa, Giles ja Boulègue kehottaisivat investoimaan oman A2/AD-suorituskyvyn kehittämiseen. Sama koskee heidän mukaansa myös Ruotsia ja Suomea.

LUE MYÖS:
Lännen Syyria-iskut yllättivät ja nolasivat Kremlin

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)