Venäjän viranomaiset laativat parhaillaan listaa ”epäystävällisistä maista”. Presidentti Vladimir Putinin toimeksiannosta laadittavalle listalle ovat alustavien tietojen mukaan päätymässä ainakin Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Ukraina, Georgia, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Tšekin tasavalta. Näistä kymmenestä valtiosta viidellä on maaraja Venäjän kanssa.
– Miksi niin moni maa, jolla on pitkät historialliset siteet Venäjään, on nyt Kremlin silmissä vihamielinen, kysyy Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Peter Dickinson tuoreessa artikkelissaan.
– Kun Venäjän joukot miehittävät tälläkin hetkellä laajoja osia Ukrainasta, Georgiasta ja Moldovasta, ei tarvitse olla nero kyetäkseen päättelemään, miksi entisen Neuvostoliiton alueen naapurusto saattaa haluta ottaa etäisyyttä Moskovaan, hän toteaa.
Kyse ei Dickinsonin mukaan ole vain Venäjän aggressiivisista toimista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, vaan myös vuosisatojen kuluessa muodostuneesta imperialistisesta painolastista. Hän muistuttaa amerikkalaisdiplomaatti George Kennanin jo vuonna 1944 huomauttaneen, että Kreml näkee muut maat joko vasalleina tai vihollisina, ja jos naapuri ei alistu vasalliksi, siitä tulee vääjäämättä vihollinen.
Eskalaation etulinjassa
Vaikka Venäjän ja Ukrainan täydellinen välirikko on ollut erityisen traumaattinen, poikkeuksellinen se ei Dickinsonin mukaan missään nimessä ole.
– Moni Neuvostoliiton raunioista itsenäistynyt kansakunta Baltiasta Kaukasukselle on viimeisten vuosikymmenten kuluessa kääntänyt selkänsä nyky-Venäjän imperialismille ja itsevaltaisuudelle tavoitellakseen läheisempiä siteitä läntiseen maailmaan. Samaan aikaan Moskova on havainnut, ettei se kykene kilpailemaan lännen kanssa pehmein keinoin, joten sen on täytynyt turvautua voimankäyttöön Moldovaa, Georgiaa ja Ukrainaa vastaan, hän sanoo.
– Ihanteellisessa maailmassa se, että Kremlin ”epäystävällisten maiden” listalle on päätynyt niin monta naapurivaltiota, synnyttäisi Venäjällä vilkkaan keskustelun tarpeesta parantaa suhteita niihin. Sellaista tuskin kuitenkaan tapahtuu. Sen sijaan Kremlin ohjauksessa toimiva media arvatenkin syyttää jatkossakin maita järjettömästä ”russofobiasta” ja levittää monimutkaisia salaliittoteorioita lännen juonittelusta Venäjän suuruuden horjuttamiseksi, hän toteaa.
Tässä valossa on siis hänen mielestään epätodennäköistä, että Venäjän suhteet läntisiin naapureihinsa voisivat lähivuosina lämmetä.
– Euroopan itäisellä sivustalla sijaitsevat valtiot pysyvät edelleen Venäjän ja läntisen maailman välisen eskaloituvan vastakkainasettelun etulinjana. Ne ansaitsisivat huomattavasti enemmän kansainvälistä solidaarisuutta ja tukea kuin ne tällä hetkellä saavat.
