Venäjän Etelä-Afrikan suurlähetystö on julkaissut virallisilla sosiaalisen median tileillään erikoisen ja vähintäänkin valikoivaa historian tulkintaa edustavan päivityksen talvisodasta. Sodan alkamisesta tuli tänään kuluneeksi 82 vuotta.
Sotakuvilla ryyditetyssä Twitter-päivityksessä todetaan Neuvostoliiton ja Suomen välisen talvisodan alkaneen ”aluekiistojen ruokkimana kesken tulevaa toista maailmansotaa ja kolmannen valtakunnan kasvavaa sotilaallista yhteistyötä Suomen kanssa”.
Seuraavaksi heitetään ilmoille kysymys, ”miksi Neuvostoliitto piti Suomea Hitlerin todennäköisenä liittolaisena”, ja ohjataan lukemaan lisää lähetystön viralliselta Instagram-tililtä.
Siellä lähetystö sanoo Suomen valinneen ”vihamielisen suhtautumisen” Neuvostoliittoon sotien välisenä aikana ja kehitelleen suunnitelmia neuvosto-Karjalan kaappaamiseksi.
– Neuvostoliiton johto oli huolissaan Suomen valtaapitävien läheisestä yhteistyöstä Natsi-saksan kanssa, mukaan lukien sotilaspuolella (asetoimitukset), päivityksessä perustellaan.
Sodan alkusyyksi kerrotaan Suomen rajan pieni etäisyys Leningradiin. Sen kerrotaan asettaneen kaupungin alttiiksi mahdolliselle hyökkäykselle.
– Neuvostojohdolla ei hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta ollut epäilystäkään siitä, etteikö suuri sota natsien kanssa olisi tulossa ja että tässä yhteydessä Suomi nähtiin Saksan todennäköisenä liittolaisena.
Lähetystön mukaan Neuvostoliitto yritti sopia Suomen kanssa ”Suomen rajan siirtämisestä Leningradin turvallisuuden takaamiseksi” sen jälkeen, kun Saksa oli hyökännyt Puolaan syyskuussa 1939. Vastineeksi Suomi olisi lähetystön mukaan saanut jopa kaksi kertaa suuremman alueen Karjalasta. Suomen todetaan kuitenkin kieltäytyneen.
Tässä yhteydessä jätetään nyky-Venäjän tavan mukaisesti mainitsematta muun muassa, että Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto solmivat elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Euroopan etupiirijaosta maiden kesken. Todellisuudessa Neuvostoliitto hyökkäsi niin ikään syyskuussa Puolaan ja valloitti maan itäosat. Neuvostoliiton ja natsi-Saksan joukot järjestivät jopa yhteisen paraatin Puolan Brest-Litovskissa syyskuun 22. päivänä 1939.
Neuvostoliiton aluevaatimukset ja poliittinen painostus Suomea kohtaan olivat myös vuoden 1939 aikana aivan eri luokkaa kuin päivityksestä voisi ymmärtää.
Päivityksestä uupuu niin ikään olennainen tieto siitä, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun 30. päivänä hyökkäämällä Suomeen ilman virallista sodanjulistusta.
Lähetystö toteaa ykskantaan sodan päättyneen Suomen tappioon ja mittaviin alueluovutuksiin.
– Suomi liittyi Hitlerin tukijoiden [”Hitlerites”] joukkoon hakien kostoa sen jälkeen, kun natsit hyökkäsivät Neuvostoliittoon, lähetystö päättää päivityksensä.
Presidentti Vladimir Putinin Venäjällä on pyritty etenkin viime vuosina vaikuttamaan voimalla siihen, kuinka toisen maailmansodan ja myös myöhempien neuvostovuosien historiaa käsitellään julkisesti. Etenkin Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan toisen maailmansodan alun yhteistyö ja neuvostojohtaja Josif Stalinin hirmuteot on haluttu pyyhkiä pois.
Tästä saatiin esimerkiksi elokuussa konkreettinen näyte, kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi toisen maailmansodan veteraanien tilaisuudessa Stalinin arvostelun olevan hyökkäys Venäjän historiaa vastaan.
LUE MYÖS:
Venäjän suhtautuminen talvisotaan on muuttunut (VU 31.10.2020)
Sergei Lavrov: Stalinin syyttäminen on hyökkäys historiaamme vastaan (VU 30.8.2021)
82 years ago the USSR-Finland 'Winter War' started fueled by territorial disputes amid forthcoming #WW2 and Third Reich’s enhancing military cooperation with #Finland. Why was Finland viewed by USSR as Hitler’s probable ally?
Read more➡️https://t.co/nC4XGclWty pic.twitter.com/ROnK4xWF9e
— Russia in RSA 🇷🇺 (@EmbassyofRussia) November 30, 2021